jamk.fi

Tutkinnon taso ja opiskeluala

​AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto (EQF 6), tekniikka, teollisuus ja rakentaminen

Aloitusryhmän koodi

TRY19S1

Opiskelumuodot

Päiväopiskelu (lue lisää alta)

Opintojen rakenne

Opinnot

Saavutettava osaaminen

Vastuuhenkilö

Lähdesmäki Pekka

Lähdesmäki Pekka

Lehtori, Senior Lecturer
Teollisuustekniikka, Industrial Engineering
Teknologia, School of Technology
+358504471230
Näytä lisää

Tutkinnon kuvaus

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelija saa valmiudet talonrakentamisen rakennesuunnittelutehtäviin tai rakennustyömaiden johtotehtäviin. Rakennusalan asiantuntija johtaa ja suunnittelee rakentamiseen, korjausrakentamiseen ja kiinteistöihin liittyviä asioita.​​

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelija voi syventyä rakennesuunnitteluun tai rakentamisen tuotannonohjaukseen. Valmistuttuaan opiskelijalla on vaativaan suunnittelu- tai työnjohtotehtävään vaadittu tutkinto ja opinnot (Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM1/601/2015 ja Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015).

Tutkinto-ohjelmasta valmistuneet toimivat rakennustyömaiden työnjohtajana, työmaainsinöörinä, työmaapäällikkönä, puu-, teräs-, betoni- tai korjausrakentamisen suunnittelijana, tiiminvetäjänä, projektipäällikkönä, yrittäjänä, isännöinti ja huoltotehtävissä ja myös monessa muussa tehtävässä liittyen rakennuksiin ja rakentamiseen.

Digitalisaatio on nykyään keskeisessä osassa rakentamista, valmistunut osaa hyödyntää tietokoneavusteista suunnittelua rakenteiden suunnittelussa sekä työmaan tuotannon suunnittelussa ja hallinnassa. Avainasemassa nykyisessä rakentamisen prosessissa on tietomallintaminen (BIM).

Keskeiset oppimistulokset

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla insinöörillä on laajat tiedot ja taidot rakennusteknisen suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuuden hallitsemiseksi. Hänellä on valmiudet toimia alan johtamis-, hallinto- ja suunnittelutehtävissä. Valmistuvalla insinöörillä on myös tiedot kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön yhteisvaatimuksista.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelman suorittaneella asiantuntijalla, tutkintonimikkeeltään insinööri (AMK), on laaja rakennusalan tuntemus, joka kattaa tiedot ja taidot rakennesuunnittelusta rakentamisen tuotannonohjaukseen. Valmistuvalla insinöörillä on näkemystä rakennusalan tavasta toimia.

Opiskelija ymmärtää loogiseen ajatteluun perustuvan matemaattis-luonnontieteellisen ajattelutavan, jolle ammattiopinnot rakentuvat. Lisäksi opiskelija hallitsee vuorovaikutustaitoja kuten viestintä- ja kielitaitoja sekä tietotekniikkaa. Opiskelija ymmärtää myös rakennustekniikan kannalta alansa tärkeimpiä käsitteitä sekä keskeisiä teoreettisia ja ammatillisia tietoja. Opiskelija osaa soveltaa teoreettisia tietoja oman ammatillisen alueensa keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja osaa toimia tavoitteellisissa projekteissa. Opiskelija tiedostaa raportointitaidot osaksi ammattitaitoaan.

Osaamisen rakentuminen

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan rakenne 2019

Rakennus- yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma opiskellaan normaalisti vain suunnittelun tai rakentamisen tuotannonohjauksen syventävät opinnot. Mikäli uravalinta ei ole selvä, on mahdollista suorittaa myös molemmat syventävät opinnot. Lisää pätevyysvaatimuksista löytyy http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Suunnittelu_ja_valvonta.

Opiskelumuodot

Päiväopiskelussa seurataan viikoittaista työjärjestystä ja siihen liittyy runsaasti luokka- ja laboratoriotiloissa tapahtuvaa lähiopetusta. Tämän lisäksi opiskelijalla on itsenäisesti (yksin tai ryhmissä) suoritettavia harjoitustöitä ja -tehtäviä.

Työelämäyhteistyö ja oppiminen

Opiskelujen aikana järjestetään vierailuja rakennusteollisuuden yrityksiin ja luennoilla käytetään mahdollisimman paljon vierailevia luennoitsijoita työelämästä.

Tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat pääsääntöisesti kaikki opiskelun aikaiset kesälomajaksot rakennusalan tehtävissä ja osa opiskelijoista myös lyhyemmät jaksot töissä yrityksissä. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijat voivat osallistua T&K-projekteihin, jotka toteutetaan yrityksille toteutettuina toimeksiantoina. Lisäksi työelämävalmiuksia hankitaan ohjatuissa harjoittelussa ja opinnäytetyössä, jotka tehdään aina yrityksiin.

Hyväksilukeminen

Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opiskelijalle on tarjolla vaihtoehtoisia opintoja myös kumppanikorkeakouluissa (esimerkiksi muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä EduFutura) sekä avoimissa verkkoportaaleissa (CampusOnline).

Valmistuminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opiskeluoikeusaikanaan tutkinto-ohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Lisätietoja tutkintosäännössä.

Tutkintoon liittyvät kelpoisuudet

Ammattialalla ei ole tutkintoon liittyviä ja säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.

Valmistuneiden ammatilliset profiilit

Eteneminen uralla on varmaa, kun hyvät rakennusinsinöörin perustaidot ovat aloittavalla insinöörillä hallinnassa. ​Vankat rakennusinsinöörin perustaidot ja omat henkilökohtaiset ominaisuudet, halu oppia uusia asioita ja oikea asenne työhön/suunnittelutyöhön takaavat mahdollisuuden hyvään urakehitykseen rakennusinsinöörin tehtävissä. Samat asiat pätevät tuotantoon suuntautuneilla rakennusinsinööreillä, työmaainsinööristä rakennusliikkeen johtajaksi. Rakennusinsinöörejä työllistää myös yhteiskunnan organisaatiot kaupungit, kunnat ja valtio. Kaikissa työtehtävissä menestymisen ja urakehityksen onnistumisen suurimmista perusedellytyksistä on perustaitojen hallinta ja halu pysyä ajan tasaisena muuttuvassa maailmassa.​

Rakennusteollisuuden ammattivideoita:

Jatko-opinnot

Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumiskoulutuksissa, avoimessa ammattikorkeakoulussa, verkko-opintoportaalissa (CampusOnline) ja työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa.

Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi hakeutua yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009).

JAMK:ssa järjestetään rakennusinsinööreille rakennustekniikan YAMK tutkintokoulutusta (YAMK insinööri) ja osa opiskelijoista hakeutuu jatko-opintoihin teknillisiin yliopistoihin (Diplomi-insinööri). Kummatkin ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja antavat mahdollisuuden toimia poikkeuksellisen vaativissa kohteissa. Jatko-opintojen kesto noin 2-4 vuotta.

Suunnittelu

Opetussuunnitelman osaamistavoitteet on laadittu yhdessä muiden rakennusinsinöörikoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa. Perusopinnot ja pääosiltaan myös ammattiopinnot ovat koko valtakunnassa samankaltaiset, syventävät opinnot poikkeavat toisistaan kunkin talousalueen erityispiirteet ja tarpeet huomioon ottaen. Paikallisten toimijoiden edustajista koostuva neuvottelukunta on tarkentanut osaamistavoitteet paikallisia tarpeita vastaaviksi.

Oppimisprosessin suunnittelu on pääosin tehty rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelman opetushenkilöstön kesken. Päävastuun on kantanut koulutusvastaava.

Kukin opettaja on ollut vastuussa oman opintojaksonsa toteutuksesta ja toteutustavasta. Koulutuspäällikkö on pyrkinyt koordinoimaan oppimisprosessia ja opintojaksojen sisältöjä päällekkäisyyksien karsimiseksi.

Suunnitteluihin ovat osallistuneet:

  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan henkilöstö
  • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelman neuvottelukunta

Tutkinto-ohjelman suunnittelun lähtökohtana ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmatyön perusteet. Opetussuunnitelma on rakennettu yhteistoiminnallisena prosessina rakennus-alan työnantajien sekä ohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden kanssa. Osaamistavoitteiden ja tutkinnon tuottamien pätevyyksien määrittelyssä on hyödynnetty näiden tahojen näkemyksiä. Näkökantoja on kartoitettu neuvottelukuntatyön ja keskustelutilaisuuksien kautta.

Katso myös