Tutkinnon taso

​AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto (EQF 6)

Aloitusryhmän koodi

SOK20K1

Opiskelumuodot

Päiväopiskelu

Opintojen rakenne Pepissä

Opinnot

Vastuuhenkilö

Tiainen Elina

Tiainen Elina

Lehtori, Senior Lecturer
HYVI Terveysala, Health Studies
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358400989451

Tutkinnon kuvaus

Kätilön tutkinto-ohjelmasta valmistunut kätilö (AMK) on kätilötyön, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntija. Kätilötyön tutkinto-ohjelmasta valmistuneella on pätevyys toimia myös sairaanhoitajana. Kätilö (AMK) vastaa itsenäisesti matalan riskin raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikaisesta seurannasta ja hoidosta. Kätilö (AMK) toimii myös naisen terveyden ja naistentautien hoitotyön asiantuntijana sekä seksuaaliterveyden edistäjänä. Ihmisläheisessä työssä korostuu naisen/ perheen tukeminen, ohjaaminen ja hoitaminen sekä kätilötyön kehittäminen ja johtaminen. Opinnoissa voi kehittää omaa kätilötyön ammatillista osaamista digitaalisten menetelmien, kansainvälisyyden tai yrittäjyyden näkökulmista.

Keskeiset oppimistulokset

Kätilön tutkinto-ohjelmasta valmistuu kaksoistutkinnon suorittaneita kätilöitä, jotka soveltavat ammattialan tietoja ja taitoja kriittisesti kätilötyön ja hoitotyön erilaisissa, monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. He kykenevät asiakaslähtöiseen ja näyttöön perustuvaan toimintaan sekä päätöksentekoon kätilötyön ja hoitotyön asiantuntijatehtävissä. He toimivat kätilötyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja ottavat vastuuta sekä itsensä että työyhteisön jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on vahva sisäisen yrittäjyyden kulttuuri ja he haluavat toimia yrittäjämäisesti.

Osaamisen rakentuminen

Kätilö (AMK) tutkinto-ohjelman opintojen sisällöt perustuvat hoitotieteen lisäksi muihin sitä tukeviin terveystieteisiin ja tieteenaloihin, kuten luonnon- ja lääketieteeseen sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin.

Kolmen ensimmäisen vuoden opinnot koostuvat sairaanhoitaja (AMK) tutkintoon kuuluvista opinnoista. Ensimmäisen vuoden opinnoissa perehdytään sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöön ja asiakkuuteen sekä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena painottuvat näyttöön perustuva teoreettinen ja kliininen hoitotyön ja kätilötyön osaaminen, hoitotyön päätöksentekotaidot, ohjaus- ja opetusosaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuun ja turvallisuuteen liittyvä osaaminen. Sairaanhoitajatutkinnon opintoihin sisältyy opinnäytetyö, joka on työelämän kehittämistarpeiden pohjalta toteutettava tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotyö.

Viimeisen puolentoista-kahden vuoden aikana syvennetään kätilötyön ammatillista osaamista, mihin sisältyy kätilötyön ammatillinen toiminta, kätilötyön asiakkuus, seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen ja kliininen asiantuntijuus sekä kätilötyön kehittäminen. Opiskelusta noin puolet toteutuu ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa julkisella ja/tai yksityisellä sektorilla, projekteissa sekä JAMKin simulaatio-oppimisympäristöissä. Opiskelija voi myös kehittää osaamistaan suorittaen teoriaopintoja ja/tai ammattitaitoa edistävää harjoittelua ulkomailla joko englanninkielellä tai muilla hallitsemillaan kielillä. Tutkintoon sisältyvistä opinnoista osa suoritetaan kotimaassa englanninkielisinä.

Osan opinnoista voi suorittaa tutkimus- ja kehittämisprojekteissa kuten Future Factory –toimintamallin labeissa oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

Kätilön 2020 rakennekuvio

Opiskelumuodot

Päiväopiskelussa opiskelijat muodostavat opintojen alussa tiimejä. Tiimeissä opiskelee sairaanhoitaja- ja kätilöopiskelijoita. Tiimit toimivat itseohjautuvasti ja vastuullisesti erilaisissa oppimistilanteissa. Opiskelijoiden yhteinen perusosaaminen sosiaali- ja terveysalalla työskentelyn pohjaksi rakentuu tiimidialogin avulla. Tiimissä opitaan yhdessä tekemällä ja vuoropuhelun merkitys korostuu oppimisessa. Tiimin valmentaja tukee oppimista.

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelu jatkuu oman alan opiskelijoiden kanssa. Opiskelu sisältää dialogitreenejä, luentoja, yksilö- ja ryhmätehtäviä, tenttejä, verkko-opintoja ja ammattitaitoa edistävää harjoittelua sekä osallistumista oman alan työelämälähtöisiin projekteihin tai monialaisiin Future Factory -projekteihin.

Päivätoteutus edellyttää osallistumista opintoihin arkipäivisin.

Työelämäyhteistyö ja oppiminen

Kätilön tutkinto-ohjelman opinnoista on puolet harjoittelua, mikä kattaa EU-direktiivin edellyttämät erikoisalat. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opintoihin kuuluu harjoittelu ikääntyneiden kodinomaisissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä tai perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Toisena ja kolmantena opiskeluvuotena harjoitellaan sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yksiköissä kuten sisätautien hoitotyössä, mielenterveys- ja päihdehoitotyössä, perioperatiivinen hoitotyössä ja lasten ja nuorten hoitotyössä. Kätilötyön suuntaavan vaiheen harjoittelu toteutuu äitiyshoitotyön eri yksiköissä kuten neuvoloissa ja synnytysyksiköissä sekä naistentautien hoitotyön yksiköissä. Opintoihin sisältyy työelämän toimeksiantoja, joita voidaan toteuttaa opinnäytetöinä, oman alan työelämälähtöisinä projekteina sekä monialaisina innovaatio- ja Future Factory -projekteina. Ammattitaitoa edistävää harjoittelua kehitetään ja uudistetaan tiiviissä työelämäyhteistyössä.

Hyväksilukeminen

Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa. Opiskelijalle on tarjolla vaihtoehtoisia opintoja myös kumppanikorkeakouluissa (esimerkiksi muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä EduFutura) sekä avoimissa verkkoportaaleissa (CampusOnline).

Valmistuminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opiskeluoikeusaikanaan tutkinto-ohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Lisätietoja tutkintosäännössä.

Tutkintoon liittyvät kelpoisuudet

Kätilön (AMK) ja sairaanhoitajan (AMK) ammattinimikkeitä saa käyttää ja ammatteja harjoittaa vain tutkinnon suorittanut, laillistettu kätilö (AMK) ja laillistettu sairaanhoitaja (AMK). Kätilö (AMK) -tutkinto sisältää sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994) 5 §: kaksoislaillistaminen). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa kätilön (AMK) tutkinnon suorittaneen sekä sairaanhoitajana että kätilönä terveydenhuollon ammattihenkilöksi.

Kätilö (AMK) -tutkinto täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevan lain (559/1994) ja asetuksen (564/1994) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (36/2005/EY)/ (2013/55/EU) koulutukselle asettamat vaatimukset.

Laillistettu kätilö (AMK) voi suorittaa itsenäisesti säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen ja antaa todistuksen vanhempainrahaa varten sairausvakuutuslain (437/2010) ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (N:o 1090/2010) mukaisesti.

Valmistuneiden ammatilliset profiilit

Kätilö (AMK) työllistyy sosiaali- ja terveyspalvelujen erilaisiin tehtäviin julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä. Kätilö (AMK) työskentelee esimerkiksi synnytyssaleissa, synnytysvuodeosastoilla, naistentautien poliklinikalla ja osastolla sekä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Kätilö (AMK) voi työskennellä myös yrittäjänä.

Jatko-opinnot

Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumiskoulutuksissa, avoimessa ammattikorkeakoulussa, verkko-opintoportaalissa (CampusOnline) ja työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa.

Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi hakeutua yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009).

Suunnittelu

Tutkinto-ohjelman suunnittelutyöhön ja opetussuunnitelman osaamistavoitteiden määrittelemiseen on osallistunut opettajakunnan ohella kätilö- ja hoitotyön opiskelijoita, työelämän edustajia perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sekä järjestöjen edustajia.

Tutkimustiedon ja työelämästä nousevan ennakointitiedon sekä määräaikaisarvioinnin tulosten pohjalta opintojaksojen sisältöjä tarkistetaan vuosittain työelämässä vaadittavan osaamisen varmentamiseksi.

Katso myös