Tutkinnon taso

​AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto (EQF 6)

Aloitusryhmän koodi

TTV18S1, TTV18S2, TTV18S3, TTV18S4, TTV18S5

Opiskelumuodot

Päivä- ja monimuoto-opiskelu

Opintojen rakenne Pepissä

Opinnot (päiväopiskelu)

Opinnot (monimuoto-opiskelu)

Vastuuhenkilö

Luostarinen Hannu

Luostarinen Hannu

Lehtori, Senior Lecturer
IT, Institute of Information Technology
Teknologia, School of Technology
+358400444941
Näytä lisää
Osaamiset
ohjelmointi
Tutkinnot:
DI

Tutkinnon kuvaus

JAMKin tieto-ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia ICT-alan asiantuntijatehtävissä alati muuttuvassa, kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Tieto- ja viestintäteknistä osaamista syvennetään suuntautumisvaihtoehdoissa: kyberturvallisuus, media-, ohjelmisto- tai tietoverkkotekniikka.

Tutkintoon liittyvät kelpoisuudet

Ammattialalla ei ole tutkintoon liittyviä ja säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.

Tavoiteltava osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelijalla on luonnontieteellinen perusosaaminen, joka mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen hallinnan ja niiden kehittämisen.

Omaan suuntautumisvaihtoehtoonsa suuntautunut opiskelija ohjaa, kehittää ja johtaa projekteja. Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija syventää osaamistaan kyberturvallisuuteen, mediatekniikkaan, ohjelmistotekniikkaan tai tietoverkkotekniikkaan. Lisäksi hän voi laajentaa osaamistaan esim. peli- ja mobiiliohjelmointiin, IT-palveluiden suunnitteluun, eettiseen hakkerointiin, 3D-visualisointiin sekä laitteiden ja asioiden internetiin (IoT/IoE).

Opiskelijalla on hyvät valmiudet ammatilliseen kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun. Hän soveltaa ja hallitsee oman alansa tietoa. Hänellä on valmiuksia yrittäjyyteen ja työskentelyyn kansainvälisessä työympäristössä.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelija (tutkinto-ohjelmassa tavoiteltava osaaminen ja sen yhteys EUR-ACE-vaatimuksiin, englanninkielinen sivu):

  • Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot luonnontieteistä, matematiikasta ja tekniikasta, jotta hän voi saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen muut tavoitteet (EUR-ACE: Tieto ja ymmärrys)
  • Hän toteuttaa tietoteknisiä suunnitelmia tutkimustietoa hyödyntäen. (EUR-ACE: Tutkimukset ja selvitykset)
  • Hän soveltaa tietojaan teknisten ongelmien ratkaisussa, tutkimustyössä sekä teknisten laitteiden ja prosessien suunnittelussa. Hän kehittää käytännön taitoja sekä tekee teknisiä, harkittuja ja turvallisia ratkaisuja yhteistyössä sekä oman että muun kuin teknisen alan henkilöiden kanssa. Hänellä on yleiset tiedot ja ymmärrys omasta erikoistumisalastaan. (EUR-ACE: Tekninen suunnittelu, Tekninen soveltaminen käytäntöön)
  • Hän kykenee olemassa olevan tiedon ja opitun perusteella käyttämään omaa harkintakykyään ratkaistessaan tietoteknisiä ongelmia myös oman erikoistumisalansa ulkopuoliset näkökohdat huomioiden. (EUR-ACE: Tekninen analyysi, Päätöksenteko)
  • Valmistunut opiskelija kehittää osaamistaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti perustuen teknologian kehitykseen ja omien kyvykkyyksien tunnistamiseen. Hän toimii projekteissa ja johtaa projektityöskentelyä. Hän työskentelee tiimissä ja viestii tehokkaasti erilaisissa viiteryhmissä. Hän hyödyntää sekä kansallisia että kansainvälisiä verkostoja ja aineistoja hyvän kielitaitonsa ansiosta. Hänellä on hyvät viestintä- ja esiintymistaidot. (EUR-ACE: Elinikäinen oppiminen, Viestintä ja tiimityö)

Tutkinnon profiili

​Tieto- ja viestintätekniikan insinöörit työskentelevät mm. ohjelmistokehityksen, kyberturvallisuuden, sulautettujen järjestelmien ja verkkoteknologioiden parissa.

PEDAGOGIIKKA JA OPPIMISALUSTAT: Tärkein opetusmetodi on tekemällä oppiminen ja käytännönläheisyys. Opiskelijoiden käytössä ovat monipuoliset, aidot laboratorioympäristöt, kuten RGCE (Realistic Global Cyber Environment), Spidernet (Data Network technology laboratory), Labranet (Study network) ja Challenge Factory. Lisäksi opintoihin kuuluvat luennot, projektiluontoiset oppimistehtävät, ryhmätyöskentely sekä verkko-opinnot. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelija voi toteuttaa haastavan projektin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Projektin aikana hän syventää osaamistaan projektityön käytänteisiin ja ammatillisiin osaamisiin sekä luo kontakteja työelämään. Oppimis- ja kehitysalustoja, labeja, hyödynnetään koulutuksessa.

KANSAINVÄLISYYS on tärkeä osa IT-insinöörin tutkintoa. Kotikansainvälistymisen työkaluna ovat englanninkieliset opintojaksot. Opiskelija voi kehittää kansainvälisyysosaamistaan myös lähtemällä opiskelijavaihtoon partnerioppilaitokseen. Myös työharjoittelun tai opinnäytetyön tekeminen ulkomailla on mahdollista. Kielitaidon kehittymistä tukee alan käyttökieli, englanti, sekä englanninkielinen oppimateriaali. Kielitaito kehittyy vapaavalintaisessa opiskelijavaihdossa, englannin kielen opinnoissa sekä englanninkielisissä ammatillisissa opinnoissa.

YRITTÄJYYTTÄ suunnitteleva opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa yrittäjyysopintoja. Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yhteisellä opintopolulla tai osallistumalla Future Factory -toimintamallin labeihin. Future Factory mahdollistaa toimimisen seudun kehitysalustoissa ja yrityksissä. Yrittäjyys- ja markkinointiosaamistaan opiskelija voi täydentää vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa.

Hyväksilukeminen

Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa.

Tutkinto-ohjelmaan hakeminen ja valinta

Opintojen sisältö ja suorittaminen

Tieto- ja viestintätekniikka opinnot 2018

​Yllä olevassa kuviossa on kuvattuna Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen yleisrakenne. Opinnot alkavat IT-perusopinnoilla (common basic studies for ICT) ja JAMKin yhteisillä opinnoilla (transferable skills). Luonnontieteiden perusopinnoissa (natural sciences) opiskelija saa tarvittavat matemaattisluonnontieteelliset valmiudet opiskella tutkintoon liittyviä ammattiopintoja.

Tieto- ja viestintätekniikan ammatillisissa perusopinnoissa opiskelija perehtyy ammatissa vaadittaviin perustaitoihin digitalisoinnista, ohjelmoinnista, tietokannoista, internet-teknologioista, web-tekniikoista, kyberturvallisuudesta ja käyttöjärjestelmistä. Näitä taitoja sovelletaan käytännön projekteissa. Kolmannen lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa myös vaihtoehtoisia ammattiopintoja (specialisation option studies), joiden valinnan opiskelija tekee itse kiinnostuksen ja tavoitellun ammattikuvan perusteella. Osa vaihtoehtoisista ammattiopinnoista voi olla myös muista tutkinto-ohjelmista, joilla opiskelija laajentaa osaamistaan mm. yrittäjyyteen tai markkinointiin.

Ensimmäisellä syyslukukaudella opiskelija saa ns. kurkistusopintojaksoilla kuvan eri suuntautumisvaihtoehdoista sekä mahdollisista työtehtävistä. Kevätlukukaudella opiskelija siirtyy omaan suuntautumisvaihtoehtoonsa ja opiskelee ydinopintoja, jotka jatkuvat kolmannen lukuvuoden loppuun. Suuntautumisopinnot esitellään JAMKin web-sivuilla sekä valintaprosessi esitellään Elmo-opiskelijaintrassa.

Tutkinnon ydinopinnot koostuvat suuntautumisvaihtoehdon kaikille yhteisistä syventävistä opinnoista ja opiskelijan henkilökohtaisesti valitsemista suuntaavista ammattiopinnoista tietyille erityisosa-alueille. Näillä opinnoilla opiskelija kehittyy osaajaksi valitsemallaan alueella ja osoittaa kykynsä toimia insinöörin työtehtävissä valmistumisen jälkeen.

Kyberturvallisuuden suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija tutustuu ohjelmistojen toimintaan eri laitteistoissa. Opinnot perehdyttävät liiketoiminnan turvalliseen toimintaan ja jatkuvuuteen IT-ympäristössä. Auditointia opiskelija oppii testaamalla itsetehtyjä ohjelmistoja ja korjaamalla niissä ilmeneviä vikoja. Testaus- ja auditointiopintojen jälkeen opiskelija voi toteuttaa vastaavan tuotoksen projekteissa muille ohjelmistokehittäjille. Ensimmäisenä lukuvuonna opinnot keskittyvät tietoverkkoinfrastruktuuriin ja ohjelmoinnin perustaitoihin. Toisena lukuvuonna opiskelija toteuttaa oman sovelluksen protokollaohjelmoinnissa ja samalla oppii ohjelmistotestausta. Kolmantena lukuvuonna hän perehtyy yritysverkkojen turvaamiseen tietoturvateknologioilla. Opinnoissa voidaan erikoistua yritysten palveluiden tietoturvalliseen toteutukseen, eettiseen hakkerointiin tai suunnitella ja toteuttaa kyberturvallisuusharjoitus.

Mediatekniikan suuntautumisessa opiskelija perehtyy webiin ja sen palveluiden (verkkokaupat, foorumit, blogit, pelit ym.) toteuttamiseen. Opintojen jälkeen opiskelija osaa määritellä, suunnitella ja toteuttaa web-sivustoja huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. Suuntautumisessa on mahdollisuus erikoistua selaimessa näkyvän osan suunnitteluun ja toteutukseen, jossa korostuvat käyttöliittymäsuunnittelu, käyttäjäkokemus ja visuaalinen toteutus. Toinen vaihtoehto on suuntautua palvelimella toimivien ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tietojen tallentamiseen tietokantaan tai tietovarastoihin.

Ohjelmistotekniikan suuntautumisvaihtoehdon opintoihin kuuluu mm. mobiili-, verkko- ja peliohjelmointia. Harjoitustöissä opiskelija käyttää yleisimpiä ohjelmistojen kehitysvälineitä ja -menetelmiä. Halutessaan hän voi painottaa opintojaan myös laiteläheiseen ohjelmointiin. Ensimmäisen lukuvuoden opinnoissa hän tutustuu toimialaan yleisesti sekä keskittyy ohjelmoinnin perustaitojen kehittämiseen. Toisena lukuvuonna pääpaino on web-teknologioissa sekä erilaisissa ohjelmistokehitykseen liittyvissä menetelmissä. Kolmantena lukuvuonna toteutetaan ohjelmistoprojekti, joka antaa hyvät valmiudet ohjelmistoprojektien toteuttamiseen. Loppuvaiheen opinnoista osa on valinnaisia (vaihtoehtoina mm. peli-, mobiili- tai laiteläheinen ohjelmointi ja Internet of Things).

Tietoverkkotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija perehtyy erilaisiin verkkoteknologioihin ja verkossa olevien palvelualustojen asentamiseen, konfigurointiin, integrointiin sekä ylläpitämiseen. Opiskelija määrittelee, suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tietoverkkoja. Verkkoteknologioiden lisäksi palvelinosaaminen, palveluiden hallinta, palveluiden automatisointi, konesalit ja tietoturva kuuluvat erittäin tärkeänä osana opintoihin. Ensimmäisenä lukuvuonna tutustutaan eri käyttöjärjestelmiin ja verkkoihin teorian ja käytännön tekemisen kautta. Toisen ja kolmannen lukuvuoden opinnoissa syvennetään osaamista verkkoihin, palvelimiin, palveluiden hallintaan ja tietoturvaan.

Lisätietoja löydät opinto-oppaasta:

Arviointi ja oppimisen ohjaus

Valmistuminen

Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opiskeluoikeusaikanaan tutkinto-ohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Lisätietoja tutkintosäännössä.

Valmistuneiden ammatilliset profiilit esimerkkeineen

Tutkinto-ohjelma valmentaa tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistehtäviin. Lisäksi se antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja projektinjohtotehtäviin.

Tutkinto-ohjelmasta valmistuneiden nimikkeitä:

  • Tietotekniikkainsinööri, järjestelmäinsinööri, tietoliikennesuunnittelija
  • Ohjelmistosuunnittelija, tietokantasuunnittelija, käyttöliittymäsuunnittelija
  • Ohjelmoija, web designer, web developer
  • Projektipäällikkö, tietoturvapäällikkö, tietotekniikkapäällikkö
  • Tietoturvakonsultti, ohjelmistotestausinsinööri, järjestelmäasiantuntija
  • IoT-arkkitehti, IoT-suunnittelija

Jatko-opinnot

Ammattikorkeakoulu tarjoaa koko työuran aikaiseen opiskeluun ja oppimiseen erilaisia lisämahdollisuuksia. Niitä ovat muun muassa ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, erikoistumiskoulutukset, korkeakouludiplomit, avoimen ammattikorkeakoulun laajat kokonaisuudet sekä täydennyskoulutus.

Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa valmistuttuaan ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.

Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen.

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoille on tarjolla oma YAMK-tutkinto-ohjelma. Tällä hetkellä sisältönä on kyberturvallisuus.

Suunnittelu

​Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat kansainväliset (EUR-ACE) osaamiskuvaukset. Näiden lisäksi tavoitteet perustuvat yritysten tarpeisiin. Keski-Suomen aluestrategiat antavat yleisen näkemyksen alueen kehityksestä tulevaisuudessa ja sitä kautta on saatu myös lähtökohta tutkinto-ohjelman suunnitteluun. Tarkempaa tietoa yritysten tarpeista on saatu IT-instituutin neuvottelukuntatyöskentelyssä, jonka kautta saadaan laaja-alainen näkemys alan kehitysnäkymistä Keski-Suomen alueella.

Neuvottelukunnan lisäksi yritysten osaamistarpeita on kartoitettu suuntautumisvaihtoehtokohtaisilla tilaisuuksilla, joissa on saatu yksityiskohtaista tietoa alalla tarvittavien henkilöiden osaamisprofiileista.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat koulutuspäällikkö ja koulutusvastaavat.