​Yleistiedot

​Kuvaus

​Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma tarjoaa monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja opiskella tieto- ja viestintätekniikkaa. Opinnoissa opiskelija voi suuntautua kyberturvallisuuteen, media-, ohjelmisto- tai tietoverkkotekniikkaan. Ensimmäisen vuoden syksynä opiskellaan kaikille tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoille yhteisiä opintojaksoja. Suuntautuminen valitaan 1. vuoden syksynä.​

Alla olevassa kuviossa on kuvattuna Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen yleisrakenne.

Ensimmäisen lukuvuoden syksynä opiskelija opiskelee pääsääntöisesti IT-perusopintoja ja JAMKin yhteisiä opintoja. Syksyn aikana opiskelijat saavat ns. "kurkistusopintojaksojen" kautta kuvan eri suuntautumisien opinnoista ja millaisiin tehtäviin kukin suuntautuminen valmistaa.

Ensimmäisen lukuvuoden keväällä opiskelijat siirtyvät omiin suuntautumisryhmiinsä. Tällöin opiskelijan ohjelmaan tulee mukaan kunkin suuntautumisen ydinopinnot, jotka jatkuvat aina kolmannen lukuvuoden loppuun asti.

Kolmannen vuoden aikana opiskelija suorittaa myös vaihtoehtoisia ammattiopintoja, joiden valinnan opiskelija tekee itse kiinnostuksen ja tavoitellun ammattikuvan perusteella. Osa vaihtoehtoisista ammattiopinnoista voi olla myös muista tutkinto-ohjelmista, joilla opiskelija voi laajentaa osaamistaan mm. yrittäjyyteen.

Neljäs vuosi sisältää pääsääntöisesti vapaavalintaisia opintoja kiinnostuksen mukaan sekä opinnäytetyön ja harjoittelun. Nämä opinnot voi myös opiskelija henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti sijoittaa aikaisempiin lukuvuosiin, jos esimerkiksi harjoittelun mahdollisuus avautuu jo aiemmin.

Tieto- ja viestintätekniikka opinnot

​Tutkinnon taso

​AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto (EQF 6)

​Aloitusryhmän koodi

​TTV16S1

​Tutkintoon liittyvät kelpoisuudet

​Ammattialalla ei ole tutkintoon liittyviä ja säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.

​Opinnot

​Tavoiteltava osaaminen

Tieto- ja viestintekniikan koulutuksen tavoitteena on antaa hyvät tekniset valmiudet toimia muuttuvassa yhteiskunnassa kansainvälisyys huomioiden. Koulutus tapahtuu usein projektimuotoisen tiimityöskentelyn keinoin, sillä hyvin monessa työpaikassa tehtävät toteutetaan projekteina. Koulutus perustuu käytännönläheiseen osaamiseen tähtäävään koulutukseen. Tarkoituksena on, että opiskelija valmistuttuaan insinööriksi oikeasti osaa tehdä niitä asioita, joita on opiskellut, eikä pelkästään teoriassa tunne kyseisiä asioita. Tämä luo valmistuneelle insinöörille paremmat lähtökohdat siirtyä työelämään ja tuo itsevarmuutta.

Teknisten taitojen lisäksi opiskelija osaa toimia projektissa sekä viestiä suullisesti ja kirjallisesti. Alan käyttökieli on englanti ja opetusmateriaali on suurelta osin englanninkielistä. Kielitaito kehittyy vapaavalintaisessa opiskelijavaihdossa, englannin kielen opinnoissa sekä englanninkielisissä ammatillisissa opinnoissa.

Keskeinen opetusmetodi on tekemällä oppiminen. Opiskelijoiden käytössä on Suomen moderneimmat ja monipuolisimmat laboratorioympäristöt, kuten RGCE, Spidernet, Labranet ja Challenge Factory. Oikeassa laboratorioympäristössä työskentelyn lisäksi opintoihin kuuluu luennot, projektiluontoiset oppimistehtävät, ryhmätyöskentely sekä verkko-opinnot. Kolmantena ja neljäntenä vuonna opiskelija tekee haastavan projektin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Projektin aikana opiskelija syventää osaamista projektityön käytänteisiin ja ammatillisiin osaamisiin sekä luo tärkeitä suhteita ja kontakteja työelämään.

Kansainvälistyminen on tärkeä osa IT-insinöörin tutkintoa. Kotikansainvälistymisen työkaluna ovat englanninkielisinä toteutettavat opintojaksot. Opiskelija voi kehittää kansainvälisyysosaamistaan myös lähtemällä opiskelijavaihtoon jonnekin lukuisista partnerioppilaitoksistamme. Myös työharjoittelun tai opinnäytetyön tekeminen ulkomailla on mahdollista.

​Tutkinnon profiili

Kyberturvallisuuden suuntautumisessa opetellaan ymmärtämään tietoyhteiskunnan rakennuspalasia, testaamaan niiden luotettavuutta ja torjumaan niihin kohdistuvia uhkia. Opiskellessa tutustutaan ohjelmistojen toimintaan eri laitteistoissa. Auditointia opetellaan testaamalla itsetehtyjä ohjelmistoja ja korjataan niissä ilmeneviä vikoja. Testaus- ja auditointiopintojen jälkeen opiskelija voi toteuttaa vastaavan tuotoksen projekteissa muille ohjelmistokehittäjille. Kyberturvallisuuden opiskelija tutustuu turvallisuuden näkökulmasta ohjelmisto- ja tietoverkkotekniikkaan.

Mediatekniikan suuntautumisessa perehdytään tarkemmin webiin ja sen palveluiden (verkkokaupat, foorumit, blogit, pelit ym.) toteuttamiseen. Opintojen jälkeen opiskelija osaa määritellä, suunnitella ja toteuttaa web-sivustoja huomioiden eri kohderyhmien tarpeet. Suuntautumisessa voidaan erikoistua selaimessa näkyvän osan suunnitteluun ja toteutukseen, jossa korostuvat käyttöliittymäsuunnittelu, käyttäjäkokemus ja visuaalinen toteutus. Toinen vaihtoehto on suuntautua palvelimella toimivien ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tietojen tallentamiseen tietokantaan tai tietovarastoihin.

Ohjelmistotekniikan suuntautumisessa opinnot antavat opiskelijalle hyvät valmiudet yleisimpien ohjelmointikielten, ohjelmointimenetelmien, kehitysvälineiden ja -ympäristöjen hallintaan. Opintoihin kuuluu mm. mobiili-, verkko- ja peliohjelmointia. Harjoitustöissä opiskelija käyttää yritysten käytössä olevia yleisimpiä ohjelmistojen kehitysvälineitä ja -menetelmiä. Halutessaan hän voi painottaa opintojaan myös laiteläheiseen ohjelmointiin. Opintojen loppupuolella kaikki opiskelijat tekevät laajan ohjelmistoprojektin, joka antaa heille hyvän pohjan ohjelmistohankkeiden toteuttamiseen.

Tietoverkkotekniikan suuntautumisessa perehdytään erilaisiin verkkoteknologioihin ja verkossa olevien palvelualustojen asentamiseen, konfigurointiin ja ylläpitämiseen. Suuntautumisessa opiskelija oppii määrittelemään, suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia tietoverkkoja. Verkkoteknologioiden lisäksi palvelinosaaminen, palveluiden hallinta, palveluiden automatisointi, konesalit ja tietoturva kuuluvat erittäin tärkeänä osana opintoihin.

​Opintojen rakenne

Opinnot, vaatii kirjautumisen

Saavutettava osaaminen, vaatii kirjautumisen

​Hyväksilukeminen

​Hyväksilukemisen menettelytavat kuvataan tutkintosäännössä ja opinto-oppaassa.

​Tutkinto-ohjelmaan hakeminen ja valinta

​Opintojen sisältö ja suorittaminen

Tutkinto-ohjelman sisältö koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

  • Työelämävalmiusopinnot 24 op (opintopistettä)
  • Luonnontieteet 28 op
  • Tieto- ja viestintätekniikan yhteiset perusopinnot 35 op
  • Suuntautumisen ydinopinnot 58 op
  • Suuntautumisen syventävä ammatillinen opintokokonaisuus 15+15 op
  • Opinnäytetyö 20 op (15+5)
  • Vapaasti valittavat opinnot 15 op
  • Harjoittelu 30-60 op

JAMKin kaikille yhteisissä työelämävalmiuksien opinnoissa perehdytään ammattikorkeakouluopiskeluun sekä koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Opinnoissa tutustutaan myös projektitoimintaan, yrittäjyyteen ja liiketalouteen, opitaan vieraiden kielten perustaitoja sekä kehitetään yleisiä viestintä- ja kommunikaatiotaitoja.

Luonnontieteiden perusopinnoissa saadaan tarvittavat matemaattisluonnontieteelliset valmiudet opiskella tutkintoon liittyviä ammattiopintoja.

Tieto- ja viestintätekniikan yhteisissä perusopinnoissa opiskelija perehtyy myös ammatissa vaadittaviin perustaitoihin digitalisoinnista, ohjelmoinnista, tietokannoista, Internet-teknologioista, web-tekniikoista, kyberturvallisuudesta ja käyttöjärjestelmistä. Näitä taitoja opitaan soveltamaan käytännön projekteissa.

Tutkinnon ydinopinnot koostuvat suuntautumisen kaikille opiskelijoille yhteisistä ydinopinnoista.

Kyberturvallisuuden suuntautumisessa ensimmäisenä vuonna opiskellaan tietoverkkoinfrastruktuuria ja ohjelmoinnin perustaitoja. Toisena vuotena opiskelija toteuttaa oman protokollaimplementaation protokollaohjelmoinnissa. Samalla opitaan ohjelmistotestauksen periaatteita omaan ohjelmistototeutukseen. Kolmantena vuonna käydään yritysverkkojen turvaamista tietoturvateknologioilla. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelija voi erikoistua yritysten palveluiden tietoturvalliseen toteutukseen ja eettiseen hakkerointiin.

Mediatekniikan suuntautumisessa ensimmäisen ja toisen vuoden opinnoissa keskitytään web-sivustojen tekniikoihin, web-käyttöliittymiin ja käytettävyyteen. Kolmannen ja neljännen vuoden vaihtoehtoisilla ammattiopinnoilla voidaan täydentää osaamista esimerkiksi web- ja mobiilipalveluiden, 3D-mallintamisen ja visualisoinnin, graafisen tekniikan tai (peli)ohjelmoinnin opinnoilla. Mikäli opiskelijalla on suunnitelmia yrityksen perustamisesta, tutkintoon voi sisällyttää myös yrittäjyysopintoja.

Ohjelmistotekniikassa ensimmäisen vuoden opinnoissa tutustutaan toimialaan yleisesti sekä keskitytään ohjelmoinnin perustaitojen kehittämiseen. Toisena vuonna pääpaino on web-teknologioissa sekä erilaisissa ohjelmistokehitykseen liittyvissä menetelmissä. Kolmantena vuonna keskeinen teema on ohjelmistoprojekti. Loppuvaiheen opinnoista osa on valinnaisia (vaihtoehtoina mm. peli-, mobiili- tai laiteläheinen ohjelmointi).

Tietoverkkotekniikan ensimmäisen vuoden opinnoissa tutustutaan eri käyttöjärjestelmiin ja verkkoihin teorian ja käytännön tekemisen kautta. Toisen ja kolmannen vuoden opinnoissa syvennetään osaamista verkkoihin, palvelimiin, palveluiden hallintaan ja tietoturvaan. Opintojen ja teknisen tietämyksen karttuessa oleellisena osana opintojen vaatimuksiin tulee suunnitteluosaaminen.

Näiden lisäksi opiskelija rakentaa osaamistaan henkilökohtaisesti valitsemilleen tietyille erityisosa-alueille. Näillä opinnoilla kehitytään osaajaksi valitsemalla alueella ja osoitetaan kyvykkyys toimia insinöörin työtehtävissä valmistumisen jälkeen. Toinen vaihtoehtoinen ammatillinen opintokokonaisuus voi olla myös oman suuntautumisen ulkopuolelta antaen mahdollisuuden täydentää osaamista myös muille osa-alueille esim. yrittäjyyteen tai markkinointiin.

Lisätietoja löydät opinto-oppaasta:

​Arviointi ja oppimisen ohjaus

​Opiskelumuodot

​Päiväopiskelu

​Valmistuminen

​Ammattikorkeakoulututkinnosta annettavan todistuksen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan tutkinto-ohjelmansa opinnot henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Lisätietoja tutkintosäännössä.

​Työllistyminen ja jatko-opinnot

​Valmistuneiden ammatilliset profiilit esimerkkeineen

Kyberturvallisuuden ala on uusi tunnistettu alue tieto- ja viestintäteknologiassa, jolta odotetaan kovaa kasvua. Alan osaajien kysyntä on kova. Tähän asti koulutusta alalle ei ole ollut. JAMK mahdollistaa ensimmäisten joukossa Suomessa alalle suuntautuvaa koulutusta. Ammattinimikkeitä alalta löytyy jo työhakemuksista: turvallisuusinsinööri (Security Engineer), tietoturvakonsultti (Security Consultant), järjestelmäasiantuntija (System Engineer), ohjelmistotestausinsinööri (Software Test Engineer) ja turvallisuuden asiantuntija (Security Specialist)

Mediatekniikan opiskelijat ovat perinteisesti työllistyneet erityisen hyvin ja monet opiskelijat ovat perustaneet myös omia yrityksiä ja toiminimiä jo opiskeluaikana. Vuosina 2011-2013 juuri valmistuneiden työllistyminen on ollut yli 80% tutkinnonottohetkellä. Nimikkeitä ja työtehtäviä on hyvinkin erilaisia mm. toimitusjohtaja, teknologiajohtaja, web-ohjelmoija, web-suunnittelija, Web Designer, UX-suunnittelija, 3D visualisti, mainonnan suunnittelija tai asiakkuuspäällikkö.

Ohjelmistotekniikkaa opiskelevat työllistyvät tyypillisesti jo opintojensa aikana erilaisiin ohjelmistokehitystehtäviin ympäri Suomea. Etätyö mahdollistaa opiskelun ja työn teon rinnakkain. Osaajille on aina töitä joko toisen palveluksessa (koodari, suunnittelija, projektipäällikkö …) tai itsenäisenä yrittäjänä. Yrittämiskynnys on matala. Tarvitaan vain tietokone, idea ja hieman aikaa tehdä oma sovellus, joka laitetaan sovelluskauppaan myyntiin. Loppuvaiheen harjoittelujakso yrityksessä ja opinnäytetyö toimivat hyvinä ponnistuslautoina työelämään.

Tietoverkkotekniikkaa opiskelleet insinöörit työllistyvät yleensä järjestelmien ylläpito-, suunnittelu- ja käyttöönottotehtäviin. Järjestelmiä, joihin voi erikoistua, ovat tietoverkot, tietojärjestelmät, palvelinympäristöt ja käyttäjien monipuoliset päätelaitteet. Työnantajia voivat olla operaattorit, julkiset organisaatiot (Kela, Puolustusvoimat, kunnat ym.) ja yksityiset yritykset. Tehtävänimikkeitä on esim. järjestelmäinsinööri, järjestelmäasiantuntija, tietoverkkoinsinööri ja tietoliikennesuunnittelija.

Tehtävänimikkeitä

Tietotekniikkainsinööri / järjestelmäinsinööri / tietoliikennesuunnittelija
Ohjelmistosuunnittelija / tietokantasuunnittelija / käyttöliittymäsuunnittelija
Ohjelmoija / Web Designer / Web Developer
Projektipäällikkö / tietoturvapäällikkö / tietotekniikkapäällikkö
Tietoturvakonsultti / Ohjelmistotestausinsinööri / Järjestelmäasiantuntija

Esimerkkejä opintopoluista tiettyyn ammattiprofiiliin

Kaikissa suuntautumisissa tieto- ja viestintätekniikan insinöörit saavat yhteisen vahvan tietoteknisen pohjan, johon kuuluu yleisiä matemaattis­luonnontieteellisiä, yrittäjyys- ja viestintäopintoja. Lisäksi kaikille IT-insinööreille kuuluu yhteisinä opintoina "kurkistusopintoja" web-teknologioihin, ohjelmointiin ja internetteknologioihin unohtamatta tietoturvaa ja kyberturvallisuutta. Tämän jälkeen opiskelija valitsee tietyn suuntautumisen ydinopinnot ja vaihtoehtoiset syventävät ammattiopinnot riippuen siitä, millaisista tehtävistä hän on kiinnostunut.

Peliohjelmoija
Peliohjelmointi on nuori ohjelmoinnin ala. Suomessa on kuitenkin jo nyt yli 200 pelialan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 2000 henkilöä. Pelejä tuotetaan mobiililaitteille, tietokoneille ja konsoleille. Ala on kansainvälistä, kuten viime aikojen yrityskaupat ovat osoittaneet. Suomalaiset peliammattilaiset ovat hyvässä maineessa maailmalla. Pelien tuottaminen ja tuotteistaminen ovat yleensä tiimityötä, jossa eri tiimin jäsenillä on erilaiset roolit. Koodari vastaa ohjelman toimivuudesta, käsikirjoittaja juonesta ja graafikko visuaalisesta ilmeestä. Onnistunut äänimaailmaa kruunaa valmiin pelin niin, että sitä voidaan menestyksellisesti markkinoida ympäri maailmaa. Koulutuksen ensimmäisinä vuosina paneudutaan perusasioihin kuten ohjelmointikieliin, tietokantoihin, ohjelmistosuunnitteluun ja testaukseen. Loppuvaiheen opinnoissa on mahdollista suuntautua pelikehitykseen. Osaamista voidaan vielä täydentää esim. markkinointi- ja graafisen tekniikan opinnoilla.

Järjestelmäasiantuntija
Järjestelmäasiantuntijan toimenkuva voi vaihdella suuresti riippuen suuntautumisesta ja toimeksiantajan tietojärjestelmistä. Järjestelmäasiantuntija tarvitsee laaja-alaiset tiedot verkoista, aktiivilaitteista, palvelimista ja erilaisista palveluista. Tiedot saavutetaan tutkinnon ammattiopintojen avulla. Tässä on esitetty konesalissa työskentelevän järjestelmäasiantuntijan opintopolku.

Opintojen vaihtoehtoisten opintojen avulla opiskelija voi rakentaa osaamistaan oman kiinnostuksen mukaan. Konesaleista kiinnostunut opiskelija valitsee esimerkiksi valinnaiset opinnot "IT-palvelut" ja "Konesali", jotka tuottavat osaamisen konesalien ja IT-palveluiden ylläpitoon ja hallintaan. Lisäksi opiskelija voi valita 15 opintopisteen verran esimerkiksi web-opintoja ohjelmistotekniikan suuntautumisesta, jotka laajentavat osaamisen edelleen konesalien tarjoamiin WWW-palveluihin.

Tietoturvakonsultti
Tietoturvakonsultin tehtävissä erikoistutaan organisaation liiketoiminnan turvaamiseen. Yrityksen liiketoiminnan mahdollistaa ihmiset, prosessit ja työvälineet. Kaikkiin näihin kohdistuu uhkia, joiden vaikuttavuutta hallitaan riskienhallinnalla. Kyberturvallisuuden suuntautumiseen erikoistuva tieto- ja viestintätekniikan insinööri osaa opintojensa avulla konsultoida yrityksiä vähentämään kaikkiin osa-alueisiin kohdistuvien uhkien todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta eli vakavuutta. Kyberturvallisuuden moduulilla "IT-palveluiden tietoturvallinen toteuttaminen ja tuotanto" opiskelija saa laaja-alaisen osaamisen IT-ympäristössä toteutettavasta, liiketoimintaa tukevasta palvelutuotannosta ja siihen kohdistuvista hyökkäysvektoreista. "Eettinen Hakkerointi" -moduulilla opiskelija voi erikoistua teknisiä penetraatiotestauksia tekeväksi asiantuntijaksi. Valitsemalla vapaavalintaisiin opintoihin tietoverkkotekniikkaa opiskelija hankkii osaamista tiedonsiirtoverkoista ja tavoista torjua hyökkäys tietoteknisiin järjestelmiin.

Web Designer
Web Designerin tai web-suunnittelijan työnkuvassa korostuvat hyvä visuaalinen silmä ja näkemys erilaisten web-käyttöliittymien määrittelyssä ja suunnittelussa yhdessä asiakkaan kanssa. Vaikka käyttöliittymät ja käytettävyys ovat tärkeässä roolissa työnkuvaa, myös hyvä tekninen osaaminen niiden toteutuksessa eli "taittamisessa" web-sivulle eri päätelaitteet huomioiden on yhtä tärkeää. Hyvä käyttökokemus on käyttäjän kannalta yksi keskeisimpiä asioita. Vaadittavia teknologioita ovat mm. perus web-tekniikat kuten HTML 5, CSS sekä JavaScript sekä PHP-ohjelmointi. Myös julkaisujärjestelmän, esim. WordPressin, hallinta on osa Web Designerin työnkuvaa. Työnkuvassa tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, mutta myös hyvää tiimityöskentelytaitoa, projektin hallintaa, tarkkuutta sekä paineensietokykyä. Opintojen loppupuolen vaihtoehtoisilla ammattiaineopinnoilla voi laajentaa osaamista 3D-mallintamisen ja teollisen visualisoinnin sekä graafisen tekniikan opinnoilla.

​Jatko-opinnot

​Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.

Samoin ammattikorkeakoulu tarjoaa täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumiskoulutuksissa ja työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa. Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi saada jatko-opintomahdollisuuden yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009). Kaikkiin jatko-opintoihin on hakeuduttava erikseen.

Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoille on tarjolla oma YAMK-koulutus­ohjelma, jonka sisältö vaihtuu. Tällä hetkellä sisältönä on kyberturvallisuus.

​Muut tiedot

​Suunnittelu

Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat kansainväliset (EUR-ACE) osaamiskuvaukset. Näiden lisäksi tavoitteet perustuvat paikallisten yritysten tarpeisiin. Keski-Suomen aluestrategiat antavat yleisen näkemyksen alueen kehityksestä tulevaisuudessa ja sitä kautta on saatu myös lähtökohta tutkinto-ohjelman suunnitteluun. Tarkempaa tietoa yritysten tarpeista on saatu IT-instituutin neuvottelukuntatyöskentelyssä, jonka kautta saadaan laaja-alainen näkemys alan kehitysnäkymistä Keski-Suomen alueella.

Neuvottelukunnan lisäksi yritysten osaamistarpeita on kartoitettu suuntautumisvaihtoehtokohtaisilla tilaisuuksilla, joissa on saatu yksityiskohtaista tietoa alalla tarvittavien henkilöiden osaamisprofiileista.

Tutkinto-ohjelman suunnittelun lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin tukeminen, joka on huomioitu osaamisalueiden suunnittelussa ja arvioinnin rakentamisessa.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat koulutuspäällikkö ja koulutusvastaavat.

​Yhteystiedot

Jari Hautamäki, koulutuspäällikkö, +358 40 540 2361
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Piippukatu 2
40100 Jyväskylä