Opettajan osaaminen opintojen tavoitteena

Tässä käsikirjassa kuvattu opettajankoulutus perustuu ammatillisen opettajan osaamisen määrittelyyn. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajan osaaminen on määritetty neljäksi osaamisalueeksi:

  • oppimisen ohjaaminen
  • toimintaympäristöjen kehittäminen
  • yhteistyö ja vuorovaikutus
  • jatkuva oppiminen

Kuvio 1. Opettajan osaamisalueet

Opettajalta vaadittavaa  keskeistä osaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen.

Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu osaamisalueisiin ja niistä johdettuihin osaamisiin. Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja arviointi perustuvat opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja niistä johdettuihin arviointikriteereihin.

 

Oppimisen ohjaaminen

Oppimisen ohjaaminen on aina luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Laadukas opetus- ja ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat riittävään teoreettiseen tietämykseen oppimisesta, osaamisen rakentumisesta sekä ihmisestä oppijana ja oman osaamisensa rakentajana.

Oppimisen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta, joka perustuu tietoiseen käsitykseen oppimisesta, on siten opettajan keskeistä osaamista. Opettajan on myös ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opettajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden yksilöllisiin oppimistarpeisiin.

Oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy aina myös arvovalintoja, jotka heijastelevat opettajayhteisöjen ja yksittäisen opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä. Opettajan työ on siten luonteeltaan syvästi arvosidonnaista ja eettistä toimintaa.

Uudet oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen laajentavat perinteistä näkemystä opetustyöstä. Lähitulevaisuuden kehittämiskohteena on erityisesti uusien teknologioiden mahdollistamien pedagogisten ratkaisujen kehittäminen oppimisen ohjaamisessa. Erilaisten ratkaisujen tulee olla taloudellisesti kestävää. Tämä vaatii opettajalta taitoa sopeuttaa ohjaustoiminta olemassa olevien resurssien sallimiin puitteisiin.

Tämä edellyttää opettajalta:

  • oppimista koskevaa osaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista,
  • oppijaosaamista, joka tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimisensa ja muiden lähtökohtiensa suhteen erilaisista oppijoista
  • opetus- ja ohjaus- ja arviointiosaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa ottaa huomioon opiskelijoiden yksilöllisyys opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa sekä kykyä olla myönteisessä vuorovaikutuksessa erilaisten oppijoiden kanssa sekä taitoa kehittää ja uudistaa opetusta ja oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa, ja
  • uuden teknologian osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa ja tahtoa hyödyntää uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen kehittämisessä ja kykyä kehittää teknologian käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.
 

Toimintaympäristöjen kehittäminen

Oppimisen ohjaamisen ohella opettajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Opettaja on ensinnäkin oman lähiyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen tai yksikön toiminnan kehittäminen edellyttää jokaiselta opettajalta yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tutkimus-, kehittämis,-ja innovaatiotoiminnan valmiuksia. Opettajuuteen liittyy täten myös vahva sisäisen yrittäjyyden näkökulma ja vaatimus laatu- ja taloustietoisuudesta.

Oppilaitoksen ja sen opettajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista paikallisen ja alueellisen työelämän ja kanssa. Laajimmillaan opettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Kestävän kehityksen reunaehtojen tuntemus niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien tunnistaminen ovat olennaisia osaamisvaatimuksia opettajan työssä.

Mielekkäiden pedagogsten ratkaisujen kehittämisen edellytyksenä on oman ammattialan tai opetustehtävän sisällön teoreettinen ja käytännöllinen hallinta. Työelämäyhteistyön laajentuessa ja työpaikkojen tullessa yhä merkittävämmäksi osaksi ammatillista oppimista, kehitetään jatkuvasti myös uusia menetelmällisiä ratkaisuja.

Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää myös tiedon käyttöön liittyviä taitoja ja kehittämistaitoja. Tiedonkäyttöön liittyvät kysymykset ovat osa opettajan työn eettistä ulottuvuutta. Samoin kuin oppimisprosessien ja -ympäristöjen suunnitteluun liittyy asioita, jotka heijastelevat opettajan käsityksiä toivotuista päämääristä, myös tiedon käyttöön liittyy aina arvovalintoja. Ne tulevat esille opettajan omien tutkimus- ja kehittämiskohteiden valinnassa ja sitoutumisena hänen tärkeinä näkemiensä asioiden edistämiseen. Ne tulevat näkyviksi myös opettajan pyrkimyksissä vaikuttaa yhteisöönsä ja niihin toimintaympäristöihin, joissa opettaja kulloinkin toimii.

Laajimmillaan opettajan toiminta tapahtuu aina tietyssä yhteiskunnallis-historiallisessa ympäristössä. Opettaja voi vaikuttaa tulevan työelämän ja yhteiskunnan luonteeseen osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Opettajan työ on siten luonteeltaan eettistä: opettajien toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä niiden erilaisia asioita koskevien valintojen kautta, joita jokainen opettaja jatkuvasti työssään tekee.

Kyetäkseen toimimaan mielekkäällä tavalla muuttuvassa ja monimuotoutuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään sitä, opettajalla on oltava:

  • toimintaympäristöosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa organisaationsa ja työyhteisönsä toimintaan ja toiminnan perusteisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin, ja b) yhteisönsä, esim. oppilaitoksensa tai koulutusyksikkönsä, toimintaa suhteessa sille oleellisten toimintaympäristöjen (työelämä, alueet ja yhteiskunta, kansainvälinen yhteistyö) muutokseen sekä kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiskykyä omassa toimintaympäristössä,
  • työelämä- ja yrittäjyysosaamista, joka tarkoittaa oman ammattialan riittävää sisällöllistä ja menetelmällistä hallintaa, yrittäjyyden ja yritteliäisyyden merkityksen ymmärtämistä työelämän kehittämisessä sekä tahtoa ja taitoa kehittää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä, ja
  • kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää oman alansa työelämää alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla.
 

Yhteistyö ja vuorovaikutus

Opettajan työ on aina ollut luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Sosiaalisuuden luonne on eri aikoina määrittynyt eri tavoin, mutta opetus-/oppimistilanteet ovat aina perustuneet ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kyky myönteiseen, eettisesti kestävään vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa, on laadukkaan oppimisen ohjaamisen kulmakivi.

Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen tai erilaisiin työelämäyhteistyönä tapahtuviin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi esimerkiksi oppimisen ohjaamistilanteisiin.

Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita, työryhmiä yms. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat eri oppilaitosten ja työelämän edustajista. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien kohdalla tällaiset osaamisen vaatimukset ovat jo läsnä päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi työssä oppimisen ja jatkuvasti laajenevan projektitoiminnan takia. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin.

Opettajan osaamiseen kuuluu siten:

  • yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opettajan tahtoa ja taitoa toimia erilaisissa alueellisissa, kansallisissa ja  kansainvälisissä yhteisyöverkostoissa, sekä
  • vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opettajan kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla.
 

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy muihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opettajuus on yksilöllistä ja yhteisöllisesti jaettua asiantuntijuutta. Opettajan ammattitaitoon liittyykin näin määritettynä reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opettaja on oman työnsä tutkija ja kehittäjä, joka yhteistoiminnassa muiden kanssa rakentaa jatkuvasti omaa ja yhteisönsä osaamista.

Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opettajan osaamiseen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä jatkuvissa muutospaineissa. Itsereflektioon sisältyy myös ajatus yhteisöllisestä reflektiosta. Kommunikaatio on tällöin keskeinen väline, jonka avulla luodaan yhteistä ymmärrystä yhteisön työskentelyn ja kehittymisen reunaehdoista.

Kyetäkseen uudistumaan ja uudistamaan opettaja tarvitsee:

  • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opettajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi, ja
  • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opettajan taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden kanssa rakentaa sellaista käytännöllistä ja teoreettista tietoa, joka palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen kehittymistä, sekä taitoa ja tahtoa käyttää tietoa oppimisen edistämiseksi.