Osaaminen opintojen tavoitteena

Opinto-ohjaajakoulutus on koulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuodoissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä. Koulutus tuottaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja antaa valmiuksia toimia asiantuntijana ohjausalan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen suorittaneilla on opetustoimen henkilöstöä koskevan lainsäädännön (1998/986) mukainen kelpoisuus perusopetuksessa sekä toiseen asteen koulutuksessa toimivien opinto-ohjaajien ja oppilaanohjaajien tehtäviin. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen. 

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat kehittävät elinikäisen ohjauksen rooleissa ja tehtävissä tarvittavia tietoja, taitoja, osaamisia ja asenteita riippumatta siitä, missä ympäristössä he työskentelevät. Tätä osaamista rakennetaan seuraavien osaamisalueiden ja niihin sisältyvien osaamisten avulla. Ammattispesifistä ydinosaamista ovat monikanavainen elinikäinen ohjaus sekä ohjauspalvelujen systeeminen kehittäminen. Koulutuksen aikana opiskelijat vahvistavat taitojaan myös oman ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. (Kuva 1.)

Kuvio: ohjaajan osaaminen

Kuva 1. Ohjaajan osaaminen

Monikanavainen elinikäinen ohjaus

Euroopan unionin neuvoston (2004) päätöslauselmassa elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämänvaiheessa, tehdä koulutuksen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehityskaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. 2020-luvun Suomessa (Valtioneuvosto, 2020) määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa

  • tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin
  • tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan.

Monikanavainen ohjaus muodostuu kasvokkaisen palvelun lisäksi usean eri palvelukanavan muodostamasta kokonaisuudesta. Monikanavaisia ohjauspalveluja pyritään tuottamaan tehokkaasti, laadukkaasti ja yhdenmukaisesti oli käytettävä palvelukanava sitten sähköistä asiointia, kuvayhteydellä tuotettua etäpalvelua, chatia tai perinteisempää puhelinpalvelua tai käynti-asiointia.

Monikanavaisen elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ohjausteoreettinen osaaminen

Ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen tuntemus on peruskivi ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle; teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Ohjausteoreettinen osaaminen tarkoittaa myös kykyä tarkastella kriittisesti ohjaustoimintaa erilaisten ohjausalan teoreettisten lähtökohtien avulla ja arvioida niiden toimivuutta erilaisten asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä. Ohjausteoreettinen osaaminen on niin ikään ohjaajan kykyä hahmottaa eri teorioiden avulla sitä, mikä on hänen ohjaustyönsä tavoite sekä millaisilla menetelmillä asiakkaan prosesseja parhaiten tuetaan. Ohjausteoreettinen osaaminen kytkeytyy läheisesti muihin osaamisiin ja muodostaa yhden keskeisen osan ohjaajan ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutussuhteissa myöntei-sellä ja mielekkäällä tavalla. Se tarkoittaa myös ohjaajan kykyä rakentaa ohjaussuhde, jossa ohjaaja tukee yksilön ja ryhmien valmiuksia kohdata haasteita ja löytää toimivia tapoja rat-kaista ne sekä suunnitella omaa tulevaisuutta. Se on taitoa toimia vuorovaikutussuhteissa monikanavaisesti dialogitaitoja hyödyntäen.

Ohjausosaaminen (menetelmät ja prosessit)

Ohjausosaamiseen sisältyy oppimiseen ja opiskeluun, elinikäisten urasuunnittelutaitojen vah¬vistamiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvää osaamista. Se on myös kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida, johtaa, kehittää ja uudistaa ohjausta huomioiden kontekstin sekä eri asiakasryhmien moninaisuuden ja taustan ohjauksen voimavarana. Tavoitteena on, että ohjaaja tuntee ohjauksen keskeiset työmuodot ja menetelmät sekä osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri ohjaustilanteissa ja konteksteissa.

 

Systeeminen kehittäminen

Kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen ja elinikäisen ohjauksen näkökulman vahvistaminen edellyttävät ohjaustoimijoiden yhteistä panostusta ohjauksen sisältöjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen.

Systeeminen kehittäminen –osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Yhteiskuntaosaaminen

Yhteiskuntaosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan välisiä ilmiöitä, suhteita ja muutoksia sekä hyödyntää työssään tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa. Se edellyttää ohjaajalta ohjausta määrittävän lainsäädännön, eri oppilaitosmuotojen opinto-ohjauksen erityispiirteiden sekä eri ohjaustoimijoiden tarjoamien ohjauspalveluiden tuntemusta. Lisäksi se on taitoa edistää rakenteita tiedostavaa ohjausta ja yhdenvertaista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa elinikäisen ohjauksen alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Se tarkoittaa taitoa luoda tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita ja toimia erilaisissa monialaisissa sekä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä ymmärtää oman organisaation ja alueellisten verkostojen ohjaustoiminnan koordinoinnin ja johtamisen merkitys.

Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohjaustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on tahtoa ja taitoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle sekä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen ke¬hittymistä.

 

Ammatillisen osaamisen jatkuvan kehittäminen

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen liittyy olennaisesti edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Ohjaus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat perustana oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen –osaamisalue koostuu seuraavista osaami-sista:

Reflektio-osaaminen

Reflektio-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaan ohjaajuuteensa liittyviä peruskäsityksiään, arvojaan ja asenteitaan sekä omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida oman toiminnan ja ajattelun eettisiä ja filosofisia lähtökohtia sekä kykyä arvioida oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymistä. Reflektio-osaaminen mahdollistaa kriittisen ja uudistavan otteen niin oman ohjaustoiminnan kuin ohjauksen eri toimintaympäristöjen kehittämisessä yhdessä asiakkaiden ja ohjauksen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Ammatillinen kehittyminen ja työn määrittelyn osaaminen

Ammatillisen kehittymisen ja työn määrittelyn osaaminen tarkoittaa ohjaaja kykyä määritellä ja paikantaa ohjaus tilanteissa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja muutostar¬peita. Se on myös jatkuvaan oppimista ja kriittistä ajattelua sekä reflektiota. Lisäksi se on ky¬kyä käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

 

Opinto-ohjaajan koulutusta säätelevät lait ja asetukset

Ammatillinen opettajankoulutus

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) sanoo ammatillisesta opettajankoulutuksesta näin:

8 §

Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus).

25 §

Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.

30 §

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opinto-ohjaajan kelpoisuus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005) määrittelee opinto- ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti:

Perusopetus 6 §

Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

  1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot;
  2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
  3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Lukio 11 §

Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

  1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;
  2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
  3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Ammatillinen koulutus 15 §

Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on

  1. tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
  2. 11 §:ssä säädetty kelpoisuus.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) tai -asetus (1129/2014) eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen johtosäännössä voi olla mainintoja ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista.