Opintojen tavoitteet

Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitosmuodoissa ja -asteilla toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun, ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma on osaamisperustainen.

Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat elinikäinen ohjaus ja tulevaisuuden tekeminen. Opinto-ohjaajakoulutuksen tehtävänä on näillä osaamisalueilla olevien osaamisten kehittäminen ja arviointi. Koulutuksen tehtävänä nähdään myös opinto-ohjaajuuteen liittyvän ammatillisen osaamisen ja toimijuuden kehittymisen tukeminen.

Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa tunnistamaan valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa, tekemään mielekkäitä koulutukseen ja työuraan liittyviä valintoja ja päätöksiä sekä hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus-, työ- ja muissa ympäristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään. Elinikäistä ohjausta toteutetaan koulutus-, työ-, yhteisö- ja yksityisympäristöissä. (Elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikka. Eurooppalaisia lähtökohtia kansalliselle kehittämistyölle, 2013. ELPGN Tools No. 1)

Elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavasta kolmesta osaamisesta, joita kehitetään ja arvioidaan erilaisten oppimistehtävien avulla:

• Asiakasosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa tunnistaa asiakkaiden yksilöllisiä ohjaustarpeita ja huomioida ne ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
• Ohjausosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta toimintansa taustalla olevista ohjauksen teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista. Se on myös kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida, kehittää ja uudistaa ohjausta sekä taitoa hyödyntää ohjaustyössään uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia mielekkäällä tavalla.
• Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla.

Työelämä, työmarkkinat ja yhteiskunta ovat jatkuvassa muutoksessa. Aikaisemmin niin tavalliset lineaariset koulutukselliset ja ammatilliset polut ovat hävinneet, samoin kuin monet perinteiset ammatit ja työtehtävät. Uraohjaus osana opinto-ohjausta on merkittävä tekijä oppijoiden työuraan liittyvien tietoisten valintojen, elinikäisten urasuunnittelutaitojen kehittymisen ja työllistyvyyden taustalla. Ohjaus toimii koulutuksen ja muuttuvan työelämän rajapinnoilla. (ELGPN 2014; Cedefop 2016.)

Tulevaisuutta tehdään ja tulevaisuuden haasteisiin vastataan yhteistyössä, verkostoissa toimimalla. Kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen ja elinikäisen ohjauksen näkökulman vahvistaminen edellyttävät ohjaustoimijoiden yhteistä panostusta ohjauksen sisältöjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen. (Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet 2011.)

Tulevaisuuden tekemisen osaamisalue koostuu seuraavasta kolmesta osaamisesta, joita kehitetään ja arvioidaan erilaisten oppimistehtävien avulla:

• Tulevaisuusosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan välisiä suhteita, sekä halua kehittää olemassa olevia ohjauksen toimintatapoja ja rakenteita. Se on myös kykyä tunnistaa yhteiskunnan ja työelämän muutoksia sekä kykyä hyödyntää työssään tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa.
• Kehittämisosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohjaustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on tahtoa ja taitoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle sekä paikallisella, valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.
• Verkosto-osaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä tunnistaa ohjauksen alueelliset verkostot sekä taitoa toimia erilaisissa koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita.

Ammatillisen osaamisen kehittymisen vaatimus liittyy olennaisesti kaikkiin opinto-ohjaajan profession osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon ja ammatilliseen toimijuuteen. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle. Opinto-ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa.

Ammatillisen osaamisen kehittymisen osaamisalue koostuu seuraavasta kahdesta osaamisesta, joita kehitetään ja arvioidaan erilaisten oppimistehtävien avulla:

• Reflektio-osaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaan ohjaajuuteensa liittyviä peruskäsityksiään, arvojaan ja asenteitaan sekä omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida oman toiminnan ja ajattelun eettisiä lähtökohtia sekä kykyä arvioida oman osaamisen ja ammatillisen identiteetin kehittymistä.
• Toimijuusosaaminen tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hyödyntää työssään opintopolun eri vaiheissa opinto-ohjaajan laaja-alaiseen kelpoisuuteen liittyvää tiedollista ja menetelmällistä osaamista. Se on taitoa määritellä ohjaustyö tilanteissa, joissa siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja muutostarpeita. Se on kykyä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta ja tehdä näkyväksi ohjauksen merkitystä osana koulutuksen tuloksellisuutta.

Ammatillinen opettajankoulutus

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) sanoo ammatillisesta opettajankoulutuksesta näin:

8 §

Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus).

25 §

Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.

30 §

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opinto-ohjaajan kelpoisuus

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005) määrittelee opinto- ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti:

Perusopetus 6 §

Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot;
2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Lukio 11 §

Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;
2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Ammatillinen koulutus 15 §

Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on

1. tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
2. 11 §:ssä säädetty kelpoisuus.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) tai -asetus (1129/2014) eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen johtosäännössä voi olla mainintoja ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista.