Opinto-ohjaajan koulutusta säätelevät lait ja asetukset

Ammattikorkeakoululaki (932/2014) sanoo ammatillisesta opettajankoulutuksesta näin:

8 §
Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus).

25 §
Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.

30 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (865/2005) määrittelee opinto-ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti:

Perusopetus

6 § Oppilaanohjaajan kelpoisuus
Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

  1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut opinnot;
  2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
  3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Lukio

11 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:

  1. joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkinnon lisäksi yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 4 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaiset opinto-ohjaajan opinnot;
  2. joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen; tai
  3. jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Ammatillinen koulutus

15 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on

  1. tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus sekä 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tai yliopistossa suoritetut opinto-ohjaajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot; tai
  2. 11 §:ssä säädetty kelpoisuus.

Ammatillinen aikuiskoulutus

Laki (631/1998) ja asetus (812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkealaki (932/2014) tai -asetus (1129/2014) eivät määrittele opinto-ohjaajan kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen johtosäännössä voi olla mainintoja ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista.

 

Opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteet

Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin ohjauksen tehtäviin. Opinto-ohjaajankoulutus on jatkumoa ammatillisten opettajien koulutukselle. Tästä syystä koulutus rakentuu samoille osaamisalueille kuin opettajankoulutus: oppimisen ohjaaminen, toimintaympäristön kehittäminen, jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Kuviossa 1 havainnollistetaan edellä määriteltyjen neljän osaamisalueen keskinäisiä suhteita.

Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen ja yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen.

Kuvio 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteet

 

Oppimisen ohjaaminen

Opinto-ohjaajan työn ensisijaista osaamista on perinteisesti ollut opiskelijoiden ohjaaminen. Ohjaaminen on luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Ohjaaminen perustuu opinto-ohjaajan käsitykseen oppivasta ihmisestä, hänen psykososiaalisesta kehityksestään, tiedon luonteesta, tilanteeseen sopivasta ohjausteoreettisesta lähestymistavasta sekä näistä johdettuun käsitykseen ohjauksesta.

Nämä käsitykset voivat olla tietoisia tai ne voivat olla osin tiedostamattomia. Laadukas ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen elämän eri vaiheista, erilaisista oppijoista, ohjausteorioista ja opinto-ohjauksen käytänteistä. Tästä syystä ohjauksen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta on opinto-ohjaajan tärkeää osaamista.

Ohjauksen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi on opinto-ohjaajan ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden taustan monimuotoistuessa opinto-ohjaajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden ohjaustarpeisiin. Lisäksi opinto-ohjaajilta edellytetään kykyä sopeuttaa ohjaus toimintaresursseihin.
Oppimisen ohjaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • oppijaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • ohjausteoriaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen teoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista toimintansa taustalla
  • ohjausosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida, kehittää ja uudistaa ohjausta.
 

Toimintaympäristöjen kehittäminen

Oppimisen ohjaamisen ohella opinto-ohjaajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovat nousseet ohjausosaamisen rinnalle opinto-ohjaajan työn painopistealueena.
Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaitoksen perustehtävää. Opinto-ohjaaja on yksi oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetus-, ohjaussuunnitelma- sekä laatutyö, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä hyvinvointityö, koulutuksista tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöllisen / sosiaalisen median hyödyntäminen sekä erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä.

Opinto-ohjaajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä alueellisen työelämän kanssa. Eri yhteistyötahojen kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on eri muodoissaan osa koulutuksen perustehtävää. Koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä edellyttää sekä kehittämistaitoja että koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opinto-ohjaajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen, johon sisältyy globaalin kehityksen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen, on tärkeä osa opinto-ohjaajan osaamisvaatimusta.

Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan eettistä ja se sisältää lukuisia arvovalintoja. Tämä johtuu siitä, että ohjaus on sidoksissa yhteiskunnallis-historialliseen ympäristöön. Tällöin ohjaus heijastelee niitä odotuksia ja toiveita, joita tulevaisuudelle asetetaan. Opinto-ohjaajan toiminnalla on merkitystä sekä ohjattavan että yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä.

Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Kehittämistyön edellytyksenä opinto-ohjaajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämishankkeet, joissa yhdistyvät opetus, ohjaus, tutkimus ja käytännön toiminnan kehittäminen.

Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää neljänlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa ja osana työyhteisönsä toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia, ja b) ympäröivä alueellinen verkostonsa ja siinä vallitsevat muutostarpeet,
  • oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen pätevyyteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa,
  • kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää omaa alaansa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla,
  • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.
 

Yhteistyö ja vuorovaikutus

Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi ohjaamistilanteisiin.

Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää esimerkiksi valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat poikki-institutionaalisista yhteistyösuhteista, kuten suhteista eri oppilaitosten ja organisaatioiden kesken ja suhteista elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat monen oppilaitoksen ja opinto-ohjaajan arkipäivää erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Kyky kohdata opiskelija aidosti samoin kuin kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa ovat laadukkaan ohjaamisen kulmakiviä. Nykyisin opinto-ohjaajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uusia ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen ja sosiaalisen / yhteisöllisen median hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tukena.

Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita
  • vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla
  • tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjauksessaan.
 

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellä esillä olleisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opinto-ohjaajuus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opinto-ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.

Tästä syystä opinto-ohjaajan tulee kyetä pohtimaan opinto-ohjausta professiona ja määrittelemään käsitteet ohjaus ja opinto-ohjaus. Lisäksi opinto-ohjaajan tulee kyetä hahmottamaan opinto-ohjausta säätelevät säädökset sekä työnsä ja siihen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset.

Jatkuvan oppimisen osaamisalue sisältää kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita toiminnan kehittämiseksi
  • työn määrittelyn osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa määritellä ohjaus tilanteessa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja muutostarpeita.
 

Nicen määrittelemät ohjaajan osaamisvaatimukset

NICE (Network for Innovation in Career Guidance and Counselling in Europe) on akateeminen eurooppalainen verkosto, jossa on jäseniä 28 maasta ja 40 ohjausalan koulutusta tarjoavasta organisaatiosta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ohjauksen laatua ja yhtenäistää koulutuskäytäntöjä jäsenmaissa.

NICE (2012, 2014) on määritellyt eri ohjaustoimijoiden ydinosaamiset (core competences). Ne ovat:
1. Koulutus- ja uravalintaa tukeva ohjausosaaminen (Career Education) 
2. Koulutus- ja uravalintaan tarvittava informaatio- ja arviointiosaaminen (Career Assessment and Information) 
3. Uraohjausosaaminen (Career counselling)
4. Ohjauspalveluiden järjestämisosaaminen (Career Service Management)
5. Psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvä osaaminen ja verkosto-osaaminen (Career Systems Development)

Kaikki edellä luetellut ydinkompetenssit ovat yhteydessä Ohjaajan profession-osaamiseen (Professionalism).

Koulutus- ja uravalintaa tukevalla ohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksien kehittymistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi itsetuntemuksen, tiedonhankinta- ja urasuunnittelutaitojen ja päätöksentekotaitojen tukemista sekä kykyä tukea opiskelijaa omien suunnitelmiensa toteuttamisessa erilaisissa siirtymissä. Lisäksi ohjaajalta edellytetään oppimisen ja opiskelun ohjaamiseen liittyvää osaamista opiskelijoiden yksilöllisyyttä kunnioittaen.

Koulutus- ja uravalintaan tarvittavalla informaatio- ja arviointiosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tarjota erilaisissa ohjaustilanteissa tarvittavaa tietoa tarkoituksenmukaisella tavalla ja kykyä tukea ohjattavaa etsimään ja jäsentämään olennaista tietoa. Arviointiosaaminen on ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa arvioimaan omia persoonallisuudenpiirteitään, kykyjään, vahvuuksiaan, kehittymiskohteitaan ja soveltuvuuttaan ja tunnistamaan mahdollisia koulutusmahdollisuuksiin, opiskeluun tai työmarkkinoihin liittyviä haasteita ja niihin liittyviä omia ohjaustarpeitaan.

Uraohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea opiskelijoiden henkilökohtaisia koulutus-, työ- ja elämänhistoriaan sekä opiskelijan omaan identiteettiin liittyviä valintoja ja päätöksentekoa. Lisäksi ohjaajan on osattava tukea ja motivoida opiskelijaa asettamaan itsenäisiä ammatillisia ja koulutukseen liittyviä tavoitteita.

Ohjauspalvelujen järjestämisosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä järjestää ja kehittää tarvelähtöisiä ja laadukkaita tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tämä edellyttää myös palveluihin liittyvää markkinointiosaamista, kuten projektien johtamistaitoja ja resurssienhallintaa. Ohjaajan on toimittava yhteistyössä muiden oppilaitoksen toimijoiden sekä päätöksistä vastaavien tahojen kanssa sekä osattava tuottaa riittävää ohjausta koskevaa arviointitietoa ohjauksen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

Psykososiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvällä osaamisella ja verkosto-osaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa haastavissa elämäntilanteissa ja niihin liittyvissä koulutuksellisissa tai ammatillisissa muutoksissa. Uudenlaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää ohjaajalta verkosto-osaamista, kuten sisäisten ja ulkoisten verkostojen luomista sekä moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi ohjaajalla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot ja osaamista toimia erilaisissa sovittelutaitoja vaativissa ristiriitatilanteissa huomioiden opiskelijan sosiaalisen viitekehyksen ja elämänkentän.

Ohjaajan professio-osaamisella tarkoitetaan, että ohjaaja toimii ammatillisesti ja on omaksunut ohjausta määrittelevät arvot ja eettiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä ohjaukseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa opiskelijoiden, kollegoiden ja päätöksenteosta vastaavien kanssa. Ohjaajan professio-osaamista on myös halu jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen ajatteluun sekä reflektioon. Ohjaajan on kyettävä sietämään epävarmuutta. Lisäksi professio-osaamista on kyky käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Nämä ohjaajan ydinosaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelman perusta.