Opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet

Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin ohjauksen tehtäviin. Opinto-ohjaajankoulutus on jatkumoa ammatillisten opettajien koulutukselle. Tästä syystä koulutus rakentuu samoille osaamisalueille kuin opettajankoulutus: oppimisen ohjaaminen, toimintaympäristön kehittäminen, jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja vuorovaikutus. Kuviossa 1 havainnollistetaan edellä määriteltyjen neljän osaamisalueen keskinäisiä suhteita. 

Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä vaan kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen ja yhteistyö ja vuorovaikutus ovat sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen.

Kuvio 1. Opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteet

Oppimisen ohjaaminen

Opinto-ohjaajan työn ensisijaista osaamista on perinteisesti ollut opiskelijoiden ohjaaminen. Ohjaaminen on luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla tai virtuaalisesti. Ohjaaminen perustuu opinto-ohjaajan käsitykseen oppivasta ihmisestä, hänen psykososiaalisesta kehityksestään, tiedon luonteesta, tilanteeseen sopivasta ohjausteoreettisesta lähestymistavasta sekä näistä johdettuun käsitykseen ohjauksesta.

Nämä käsitykset voivat olla tietoisia tai ne voivat olla osin tiedostamattomia. Laadukas ohjaustyö ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen elämän eri vaiheista, erilaisista oppijoista, ohjausteorioista ja opinto-ohjauksen käytänteistä. Tästä syystä ohjauksen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta on opinto-ohjaajan tärkeää osaamista.

Ohjauksen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi on opinto-ohjaajan ymmärrettävä ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden taustan monimuotoistuessa opinto-ohjaajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden ohjaustarpeisiin. Lisäksi opinto-ohjaajilta edellytetään kykyä sopeuttaa ohjaus toimintaresursseihin.

Oppimisen ohjaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • oppijaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa,
  • ohjausteoriaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen teoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista toimintansa taustalla,
  • ohjausosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida, kehittää ja uudistaa ohjausta.

Toimintaympäristöjen kehittäminen

Oppimisen ohjaamisen ohella opinto-ohjaajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovat nousseet ohjausosaamisen rinnalle opinto-ohjaajan työn painopistealueena.

Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaitoksen perustehtävää. Opinto-ohjaaja on yksi oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetus-, ohjaussuunnitelma- sekä laatutyö, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä hyvinvointityö, koulutuksista tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöllisen / sosiaalisen median hyödyntäminen sekä erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä.

Opinto-ohjaajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä alueellisen työelämän kanssa. Eri yhteistyötahojen kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on eri muodoissaan osa koulutuksen perustehtävää. Koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä edellyttää sekä kehittämistaitoja että koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opinto-ohjaajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen, johon sisältyy globaalin kehityksen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien hahmottaminen, on tärkeä osa opinto-ohjaajan osaamisvaatimusta.

Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan eettistä ja se sisältää lukuisia arvovalintoja. Tämä johtuu siitä, että ohjaus on sidoksissa yhteiskunnallis-historialliseen ympäristöön. Tällöin ohjaus heijastelee niitä odotuksia ja toiveita, joita tulevaisuudelle asetetaan. Opinto-ohjaajan toiminnalla on merkitystä sekä ohjattavan että yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä.

Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Kehittämistyön edellytyksenä opinto-ohjaajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämishankkeet, joissa yhdistyvät opetus, ohjaus, tutkimus ja käytännön toiminnan kehittäminen.

Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää neljänlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hahmottaa a) omaa toimintaansa suhteessa ja osana työyhteisönsä toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia, ja b) ympäröivä alueellinen verkostonsa ja siinä vallitsevat muutostarpeet,
  • oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen pätevyyteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa,
  • kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää omaa alaansa alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla,
  • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa etsiä ja kriittisesti valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.

Yhteistyö ja vuorovaikutus

Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi ohjaamistilanteisiin.

Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää esimerkiksi valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat poikki-institutionaalisista yhteistyösuhteista, kuten suhteista eri oppilaitosten ja organisaatioiden kesken ja suhteista elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat monen oppilaitoksen ja opinto-ohjaajan arkipäivää erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Kyky kohdata opiskelija aidosti samoin kuin kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa ovat laadukkaan ohjaamisen kulmakiviä. Nykyisin opinto-ohjaajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uusia ratkaisuja. Tietoteknisen infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen ja sosiaalisen / yhteisöllisen median hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tukena.

Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita
  • vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla
  • tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa ohjauksessaan.

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellä esillä olleisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opinto-ohjaajuus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opinto-ohjaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.

Tästä syystä opinto-ohjaajan tulee kyetä pohtimaan opinto-ohjausta professiona ja määrittelemään käsitteet ohjaus ja opinto-ohjaus. Lisäksi opinto-ohjaajan tulee kyetä hahmottamaan opinto-ohjausta säätelevät säädökset sekä työnsä ja siihen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset.

Jatkuvan oppimisen osaamisalue sisältää kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa edistetään ja arvioidaan:

  • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa realistisesti ja kriittisesti arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia tavoitteita toiminnan kehittämiseksi
  • työn määrittelyn osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa määritellä ohjaus tilanteessa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja muutostarpeita.