Oppimisympäristö

Oppimisympäristösi koostuu vertaisopiskelijoista, ammatillisen korkea-asteen ja/tai toisen asteen koulutuksesta ja niitä ympäröivästä työelämästä sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamista ohjauspalveluista ja verkkoympäristöstä.

Opiskelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa on monimuotoista. Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät oppimispiirityöskentely, ohjauspäiviin osallistuminen, käytännön opetus- ja ohjaustaitojen kehittäminen Oppimisen ohjaaminen -opintojaksolla, verkko-opiskelu ja itsenäinen opiskelu.

Opettajankoulutuksen oppimisympäristöt

Oppimispiirit

- Oppimispiirityöskentely on hyvä tapa suorittaa opintoja. Piiriläiset antavat sopivasti painetta ja tukea omaan tekemiseen.
- Oma oppimispiiri toimi hyvin ja sen ansiosta opiskelu oli mielekästä ja uusia ajatuksia herättävä.


Oppimispiirit ovat yleensä 4-6 opiskelijan muodostamia yhteistoiminnallisia ryhmiä. Oppimispiirisi kokoontuu ja pitää yhteyttä koko opintojen ajan. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on yhteistoiminnallisesti työstää eri opintojaksoihin liittyviä oppimistehtäviä.

Oppimispiirityöskentelyn aikataulutuksen ja työnjaon ryhmäläiset sopivat keskenään. Oppimispiirin toimivuuden kannalta on tärkeää keskustella avoimesti tehtävien toteuttamisesta, jotta realistisuus ja tasapuolisuus toteutuvat myös isomman porukan työskennellessä yhteisen päämäärän hyväksi.

Ohjauspäivät 

- Lähipäivät antoi sopivan rytmityksen opiskelulle, ja kannusti etenemään opinnoissa.

Ohjauspäivät ovat alueellisissa ryhmissä ja oppimispiireissä tapahtuvaa ohjausta varten. Ryhmääsi ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Ohjauspäivissä keskitytään Ammatillisen opettajuuden kehittäminen -opintojakson ja Oppimisen ohjaaminen -opintojakson oppimistehtävien työstämiseen ja ohjaamiseen.

Ohjauspäiviä järjestetään myös webinaareina tai muunlaisina verkkokokoontumisina kouluttajan ja ryhmän sopimuksen mukaisesti. Osallistuminen ohjauspäiviin on merkittävä osa opiskelua. Niissä sinulla on mahdollisuus jakaa vertaisryhmäsi kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. Osallistuminen ohjauspäivien työskentelyyn on osa opiskelijan osaamisen arviointia, koska ne tuottavat arviointiaineistoa opiskelijan vuorovaikutusosaamisen arviointiin. Opiskelijan tulee siis osallistua ohjauspäiviin.

Oppimisen ohjaaminen -opintojakso

- Harjoittelu oli koulutuksen tärkein osio ja se oli ajallisesti toteutettu mielestäni hyvin ja järkevästi.

Oppimisen ohjaaminen -opintojaksolla opiskelet oppimisen ohjaamiseen liittyviä teoreettisia lähtökohtia. Lisäksi kehität opetus- ja ohjaustaitojasi käytännön toiminnassa -  joko omaa opetus- ja ohjaustyötäsi tehden tai valitsemassasi oppilaitoksessa tai muussa sopivassa ammatillisen oppimisen oppimisympäristössä. Käytännön opetus- ja ohjaustilanteiden toteuttamisesta sovit oppilaitosten ja muiden toimipaikkojen kanssa itse, mutta tarvittaessa opettajakorkeakoulu avustaa yhteistyöoppilaitoksen hankinnassa.

Yhteistyöoppilaitoksen tai muun toimipaikan ja ammatillisen opettajakorkeakoulun välistä yhteistoimintaa säätelee kirjallinen sopimus. Kun yhteistyöstä on keskustelu ohjaavan opettajan, opiskelijan ja ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajan kesken, opiskelija tallentaa harjoitteluun liittyvät tiedot harjoittelulomakkeelle, joka löytyy Ohjeet ja lomakkeet -sivulta (oikealla navigaatiossa).

Opiskelijana olet velvollinen toimimaan yhteistyöorganisaation sääntöjen ja normaalien käytäntöjen mukaisesti ja olet myös organisaation työsuojelusäädösten alainen. Vahingon korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain (1423/91) mukaan. Lakisääteinen tapaturmavakuutus (851/48) on voimassa opetussuunnitelman mukaisen käytännön opetuksen ja ohjauksen aikana. Jos saat palkkaa opintoihisi kuuluvan käytännön opetus- ja ohjaustyön ajalta, on kyseessä työsuhde ja kuulut siten yhteistyöoppilaitoksen tai muun toimipaikan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin. Lisätietoa harjoittelukäytänteistä ja ohjaavan opettajan palkkiokäytänteistä opinto-oppaan Ohjeet ja lomakkeet -sivulta.

Verkko-opiskelu ja sen vaatimat välineet

- Yllättävän hyvä kokemus, joka vielä parani vanhetessaan.
- JAMK:ssa verkko on todellakin osa arkea.

Verkko-opiskelua varten tarvitset toimivan tietokoneen ja internet-yhteyden. Tietokoneen käyttöjärjestelmällä ei ole merkittävästi väliä, kunhan hallitset itse oman laitteesi käytön. 

Tietokoneen lisävarusteena sinulla tulee olla kuulokemikrofoni. Tämän avulla varmistat, että voit osallistua sujuvasti verkkotapaamisiin. Älykäs mobiililaite, älypuhelin tai tablet-laite, on hyödyllinen apuväline monimuoto-opiskelijalle mutta ainoaksi laitteeksi se ei riitä. Lue lisää opiskelussa tarvittavista laitteista ja ympäristöistä uuden opiskelijan ohjeista Oppijan työkalut -sivustolta.

Aktiivinen oppija

Opintojen ajallinen suunnittelu oli todella ketterää. Alunperin oli tarkoitus 2 vuodessa tehdä opinnot, lopulta elämä tuli väliin ja venyi 4 vuoteen, mutta prosessille sai aikaa ja pohdittavaa riitti (vielä tästä eteenpäinkin).

Monimuoto-opiskelu rakentuu suurimmalta osin opiskelijan itsenäisestä työskentelystä ja oppimispiirityöskentelystä. Monimuoto-opiskelu edellyttää aktiivista opiskeluotetta, motivaatiota ja halua ottaa vastuuta omasta oppimisesta – jokainen oppija on aktiivinen toimija. Verkkopainotteinen monimuoto-opiskelu edellyttää sinulta myös tietotekniikan perustaitoja.

Yksi monimuoto-opiskelun pidetyimmistä ominaisuuksista on sen tarjoama joustavuus aikataulujen suhteen. Monimuoto-opetus ei ole kuitenkaan täydellisen riippumatonta ajasta ja paikasta, vaan ohjauspäiviä ja oppimispiirityöskentelyä varten täytyy olla tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. 

Kun suunnittelet opintojasi ja arvioit niihin tarvittavaa aikaa, muista huomioida itsenäisen työskentelyn vaatima aika. Itsenäiseen työskentelyyn kuuluu muun muassa erilaisten oppimistehtävien tekemistä. Oppimistehtäviä kuuluu jokaiseen opintojaksoon ja tehtävät voivat olla työläitä. 

Ajankäytön hallinnan avainsanoja ovat omien opiskeluresurssien määrittäminen ja ennakoiva suunnittelu. Niiden avulla on mahdollista laatia joustava ja ennen kaikkea realistinen aikataulu, johon on helppo sitoutua.

Elämää on kuitenkin mahdotonta käsikirjoittaa etukäteen ja siksi joskus eteen voi tulla odottamattomia tapahtumia tai elämäntilanteita, joille ei itse voi mitään. Mikäli niillä on vaikutusta opintoihin laajemmin tai yksittäisen tehtävän palautukseen, on opiskelijan hyvä olla heti yhteydessä omaan kouluttajaansa. 

Oppimisen kannalta oma roolisi opiskelijana on keskeinen – oppiminen vaatii työn tekemistä ja suurin vastuu omasta oppimisestasi on sinulla. Oppiminen on parhaimmillaan myös hauskaa, kouluttajat tukevat ja auttavat niin, että sinun olisi mahdollisimman hyvä opiskella.

Lähteet:
Blek, T., Haapakoski, M., Häkkinen, S., Nukari, E. & Seriola, L. Monimuoto-opiskelijan käsikirja. Avoimet oppimateriaalit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. CC BY NC SA
Valmistumisvaiheen lähtöpalaute 2017

 

Ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogiset periaatteet

 

  • Oppimisen keskeisenä lähtökohtana ovat mielekkäät oppimistehtävät ja niitä tukevat opetukselliset ja ohjaukselliset interventiot sekä oppimista edistävän arvioinnin toimintatavat.
  • Oppiminen tapahtuu erilaisissa yhteistyökumppanuuksien verkostoissa, jotka mahdollistavat uuden tiedon yhteistoiminnallisen luomisen, monitahoisen vertaisoppimisen sekä palautteen saamisen ja antamisen.  
  • Digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa ja niihin liittyvissä yhteistoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa sekä niitä palvelevassa tiedonhankinnassa.
 

Kaksi ensimmäistä muodostavat oppimisen ja ohjaamisen menetelmällisen ytimen. Erilaiset digitaaliset välineet ja resurssit palvelevat näitä kahta laadukkaan oppimisen peruselementtiä. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan vuorovaikutukseen oppimisessa ja uuden tiedon yhteistoiminnallisessa luomisessa. Digitaalinen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden aiempaa laajempaan, monipuolisempaan ja ajanmukaisempaan tiedonhankintaan.

 

Oppimistehtävät

Mielekkäiden oppimistehtävien käyttö keskeisenä, mutta ei ainoana, oppimisen lähteenä perustuu konstruktivismin periaatteisiin. Olennaista on, että oppijoilla itsellään on mahdollisuus suunnata tehtävien kysymyksenasettelua omien oppimistarpeidensa mukaisella tavalla. Tällaiset tehtävät mahdollistavat aktiivisen tiedon muokkaamisen ja rakentamisen. Oppijalla on tällä tavoin mahdollisuus olla itse aktiivinen tietorakenteidensa muodostaja oppimistehtäviin liittyvän ohjauksen ja palautteen tuella. Oppija tekee oppimistehtävien avulla luodusta uudesta tiedosta oman tulkintansa ja rakentaa uutta tietämystä aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Käsitys tiedosta on siten luonteeltaan dynaaminen.

Oppimistehtävien tarkoituksena on luoda uutta tietoa ja ymmärrystä opittavista asioista ja ilmiöistä integroimalla oppijan aiempiin tietorakenteisiin uusia ideoita, informaatiota ja käsitteitä. Laadukkaat oppimistehtävät luovat sellaista tietoa, joka on oppijalle uutta, ja sellaisenaan tuottaa uusia tietorakenteita. Oppimistehtävissä uutta tietoa ei pelkästään tuoteta, vaan sitä myös käytetään mahdollisuuksien mukaan todellisissa yhteyksissä.  Autenttisuuden periaate, ts. tehtävien liittyminen todellisiin työelämän tilanteisiin, onkin oppimistehtävien laadun näkökulmasta oleellinen asia. 

Oppimistehtävät kehittävät oppijan proaktiivista otetta omaan oppimiseensa ja mahdollistavat siten oman oppimisensa johtajuuden. Tämä on elinikäisen oppimisen näkökulmasta keskeisimpiä valmiuksia.

 

Oppimiskumppanuudet

Ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä tekijä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys yksilöllisen oppimisen sekä jaetun ymmärtämisen muodostamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa useiden yksilöiden kesken.

Oppimiskumppanuus perustuu vuorovaikutukselliseen käsitykseen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Vuorovaikutussuhteilla on siten keskeinen asema oppimiskokemuksissa.  Ne muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista, opettajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista sekä muista sosiaalisista verkostoista, joilla on yhteisiä oppimistavoitteita.  Nämä kumppanuussuhteet muodostavat pedagogisen toiminnan keskeisen lähtökohdan.

Opettajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on yhteinen tehtävä.  

Oppimiskumppanuuksien aktiivinen luominen osana oppimisprosessia tuottaa sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen.

Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti tässä opetussuunnitelmassa ymmärretään, että ihmisessä on potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen sekä itsensä toteuttamiseen. Minuuteen vaikuttavat suhderakenteet ovat kuitenkin monimutkaisia. Minuuden, identiteetin ja tiedon nykytilan rakentaminen ja ylläpitäminen ovat kaiken koulutuksen keskeisiä tehtäviä.  

 

Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen  

Koulutuksen merkitys oppimisen lähteenä on vähentynyt uuden teknologian käytön myötä. Uusi teknologia muuttaa koko ajan työtämme, organisaatioitamme, yhteiskuntaamme ja elämäämme. Teknologia mahdollistaa aiempaa laadukkaammin ajasta ja paikasta riippumattoman ihmisten välisen kommunikaation. Se mahdollistaa myös tiedon löytämisen, luomisen ja käyttämisen aivan uudenlaisella tavalla. Se luo ihmisille kokonaan uuden toimintaympäristön.

Opiskelijan osaamisen näkökulmasta oppimisen laajuus ja syvyys ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Oleellista on auttaa opiskelijaa löytämään, oppimaan ja luomaan uutta tietoa käyttämällä digitaalisia välineitä ja resursseja.  Pääsy digitaalisiin välineisiin ja resursseihin on levinnyt käytännöllisesti katsoen kaikkialle, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomien yhteyksien luomisen ideoiden synnyttämistä ja jakamista varten. Digitaaliset välineet mahdollistavat jatkuvan palautteen ja siten tukevat oppimisen ja uuden tiedon luomisen näkyväksi tekemistä kaikille asianosaisille.

Digitaaliset välineet ja resurssit eivät palvele vain yhteistoiminnallista uuden tiedon rakentamista ja jakamista sekä siihen tarvittavan tiedon hankkimista. Digitaalisuuden eteneminen muokkaa ammatteja ja yhteiskuntaa jo nyt siten, että kaikilta kansalaisilta vaaditaan uudenlaisia ajattelumalleja sekä digitaitoja ja -välineitä. Niistä on tulossa ensisijainen tapa tehdä asioita, olipa henkilö työntekijän tai kansalaisen roolissa.