Osaaminen opintojen tavoitteena

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet: 

  1. ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja 
  2. kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. 

(Valtioneuvoston asetus 1129/2014 § 6)

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankorkeakoulun opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Ammatilliselle opettajankoulutukselle asetettujen tavoitteita tulkiten kaksi keskeistä osaamisaluetta ovat oppimisen ohjaaminen ja tulevaisuuden tekeminen.  Ammatillisen opettajankoulutuksen tehtävänä on näillä osaamisalueilla olevien osaamisten kehittäminen ja näiden osaamisten arviointi.

Koulutuksen tehtävänä nähdään myös ammatilliseen opettajuuteen liittyvän ammatillisen toimijuuden kehittymisen tukeminen.  Kolmantena opintojen komponenttina opettajaopinnoissa on ammatillisen opettajuuden kehittäminen. 

Kuvio 1: Opettajan osaamisalueet

Oppimisen ohjaamisen osaamisalue koostuu seuraavasta kolmesta osaamisesta, joita erilaisten oppimistehtävien avulla kehitetään ja arvioidaan:

  • oppimisen ohjaamisen osaaminen
  • oppimisympäristöosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen

Oppimisen ohjaamisen osaaminen tarkoittaa opettajan tietoisuutta oppimista koskevista teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista sekä kykyä suunnitella, toteuttaa ja arvioida mielekkäitä oppimisprosesseja monenlaiset oppijat huomioon ottaen.

Oppimisympäristöosaaminen tarkoittaa opettajan kykyä kehittää ja uudistaa erilaisia ammatilliseen oppimiseen soveltuvia, turvallisia ja esteettömiä oppimisympäristöjä yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa sekä kykyä toimia niissä oppimista edistäen. Se tarkoittaa myös opettajan taitoa hyödyntää erilaisia digitaalisia resursseja oppimista tukevalla tavalla.

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa opettajan kykyä toimia erilaissa vuorovaikutussuhteissa ja kumppanuusverkostoissa oppimiselle asetettujen tavoitteiden kannalta mielekkäällä ja eettisesti perustellulla tavalla.

Tulevaisuuden tekemisen osaamisalue puolestaan koostuu seuraavista kahdesta osaamisesta, joita eri oppimistehtävien avulla kehitetään ja arvioidaan:

  • tulevaisuusosaaminen 
  • kehittämisosaaminen

Tulevaisuusosaaminen tarkoittaa opettajan kykyä ja halua olla tekemässä ammatillisen oppimisen, työelämän ja yhteiskunnan tulevaisuutta näiden välisten suhteiden ymmärtämiseen perustuen. Se tarkoittaa myös opettajan tutkivaa ja kriittistä suhtautumista olemassa oleviin toimintatapoihin ja rakenteisiin sekä rohkeutta ajatella ja tehdä asioita uudella tavalla yhteiskunnallisen tasa-arvon, demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämiseksi.

Kehittämisosaaminen tarkoittaa opettajan kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa ammatillisessa oppimisessa ennakoitavien muutosten edellyttämällä tavalla yhdessä muiden kanssa. Se merkitsee myös taitoa ja tahtoa kehittää ammatillista oppimista, työelämää ja yrittäjyyttä alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla kulloinkin tarkoituksenmukaisten kumppanuussuhteiden verkostoissa aktiivisesti toimien.

Ammatillisen opettajuuden kehittämisen osaamisalue koostuu:

  • reflektio-osaamisesta
  • toimijuusosaamisesta

Reflektio-osaaminen tarkoittaa opettajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaan opettajuuteensa liittyviä peruskäsityksiään, arvojaan ja asenteitaan sekä omia ajattelu- ja toimintamallejaan. Se tarkoittaa myös kykyä arvioida oman toiminnan ja ajattelun eettisiä lähtökohtia.

Toimijuusosaaminen tarkoittaa opettajan aloitteellista asennetta oman ammatillisen kehittymispolkunsa rakentajana ja kykyä asettaa tavoitteita omalle ammatilliselle kehittymiselleen. Se tarkoittaa opettajan kykyä tehdä erilaisia työhönsä liittyviä ratkaisuja ammattipedagogiseen tietoon perustuen. Se on myös kykyä osallistua yhteisöllisen tiedon rakentamiseen sekä taitoa toimia monenlaisissa kumppanuusverkostoissa oman ja työyhteisönsä toiminnan kehittämiseksi. 

Opettajankoulutuksen eri opintojaksojen tehtävänä on edistää näitä osaamisia ja eri opintojaksojen puitteissa näitä myös arvioidaan. Opintojaksokuvausten alussa on mainittu kuhunkin opintojaksoon liittyvät osaamiset.

 

Opiskelun periaatteet

Ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagoginen toiminta rakentuu kolmen elementin varaan:

  1. mielekkäiden oppimistehtävien käyttöön oppimisen lähtökohtana
  2. oppimiskumppanuuksien rakentamiseen oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa sekä
  3. digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä kahta ensin mainittua tukemassa.

Kaksi ensimmäistä muodostavat oppimisen ja ohjaamisen menetelmällisen ytimen. Erilaiset digitaaliset välineet ja resurssit palvelevat näitä kahta laadukkaan oppimisen peruselementtiä. Digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan vuorovaikutukseen oppimisessa ja uuden tiedon yhteistoiminnallisessa luomisessa. Digitaalinen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden aiempaa laajempaan, monipuolisempaan ja ajanmukaisempaan tiedonhankintaan.

 

Oppimistehtävistä

Mielekkäiden oppimistehtävien käyttö keskeisenä, mutta ei ainoana, oppimisen lähteenä perustuu konstruktivismin periaatteisiin. Olennaista on, että oppijoilla itsellään on mahdollisuus suunnata tehtävien kysymyksenasettelua omien oppimistarpeidensa mukaisella tavalla. Tällaiset tehtävät mahdollistavat aktiivisen tiedon muokkaamisen ja rakentamisen. Oppijalla on tällä tavoin mahdollisuus olla itse aktiivinen tietorakenteidensa muodostaja oppimistehtäviin liittyvän ohjauksen ja palautteen tuella. Oppija tekee oppimistehtävien avulla luodusta uudesta tiedosta oman tulkintansa ja rakentaa uutta tietämystä aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Käsitys tiedosta on siten luonteeltaan dynaaminen.

Oppimistehtävien tarkoituksena on luoda uutta tietoa ja ymmärrystä opittavista asioista ja ilmiöistä integroimalla oppijan aiempiin tietorakenteisiin uusia ideoita, informaatiota ja käsitteitä. Laadukkaat oppimistehtävät luovat sellaista tietoa, joka on oppijalle uutta, ja sellaisenaan tuottaa uusia tietorakenteita. Oppimistehtävissä uutta tietoa ei pelkästään tuoteta, vaan sitä myös käytetään mahdollisuuksien mukaan todellisissa yhteyksissä.  Autenttisuuden periaate, ts. tehtävien liittyminen todellisiin työelämän tilanteisiin, onkin oppimistehtävien laadun näkökulmasta oleellinen asia. 

Oppimistehtävät kehittävät oppijan proaktiivista otetta omaan oppimiseensa ja mahdollistavat siten oman oppimisensa johtajuuden. Tämä on elinikäisen oppimisen näkökulmasta keskeisimpiä valmiuksia.

 

Oppimiskumppanuuksista

Ihmisten välinen vuorovaikutus on merkittävä oppimista edistävä tekijä. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys yksilöllisen oppimisen sekä jaetun ymmärtämisen muodostamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa useiden yksilöiden kesken.

Oppimiskumppanuus perustuu vuorovaikutukselliseen käsitykseen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Vuorovaikutussuhteilla on siten keskeinen asema oppimiskokemuksissa.  Ne muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista, opettajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista sekä muista sosiaalisista verkostoista, joilla on yhteisiä oppimistavoitteita.  Nämä kumppanuussuhteet muodostavat pedagogisen toiminnan keskeisen lähtökohdan.

Opettajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on yhteinen tehtävä.  

Oppimiskumppanuuksien aktiivinen luominen osana oppimisprosessia tuottaa sellaisia valmiuksia, jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen.

Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti tässä opetussuunnitelmassa ymmärretään, että ihmisessä on potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen sekä itsensä toteuttamiseen. Minuuteen vaikuttavat suhderakenteet ovat kuitenkin monimutkaisia. Minuuden, identiteetin ja tiedon nykytilan rakentaminen ja ylläpitäminen ovat kaiken koulutuksen keskeisiä tehtäviä.  

 

Digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä  

Koulutuksen merkitys oppimisen lähteenä on vähentynyt uuden teknologian käytön myötä. Uusi teknologia muuttaa koko ajan työtämme, organisaatioitamme, yhteiskuntaamme ja elämäämme. Teknologia mahdollistaa aiempaa laadukkaammin ajasta ja paikasta riippumattoman ihmisten välisen kommunikaation. Se mahdollistaa myös tiedon löytämisen, luomisen ja käyttämisen aivan uudenlaisella tavalla. Se luo ihmisille kokonaan uuden toimintaympäristön.

Opiskelijan osaamisen näkökulmasta oppimisen laajuus ja syvyys ovat tärkeitä ulottuvuuksia. Oleellista on auttaa opiskelijaa löytämään, oppimaan ja luomaan uutta tietoa käyttämällä digitaalisia välineitä ja resursseja.  Pääsy digitaalisiin välineisiin ja resursseihin on levinnyt käytännöllisesti katsoen kaikkialle, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomien yhteyksien luomisen ideoiden synnyttämistä ja jakamista varten. Digitaaliset välineet mahdollistavat jatkuvan palautteen ja siten tukevat oppimisen ja uuden tiedon luomisen näkyväksi tekemistä kaikille asianosaisille.

Digitaaliset välineet ja resurssit eivät palvele vain yhteistoiminnallista uuden tiedon rakentamista ja jakamista sekä siihen tarvittavan tiedon hankkimista. Digitaalisuuden eteneminen muokkaa ammatteja ja yhteiskuntaa jo nyt siten, että kaikilta kansalaisilta vaaditaan uudenlaisia ajattelumalleja sekä digitaitoja ja -välineitä. Niistä on tulossa ensisijainen tapa tehdä asioita, olipa henkilö työntekijän tai kansalaisen roolissa.

 

Ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogiset periaatteet

Edellisestä tarkastelusta on johdettu seuraavat ammatillisen opettajankoulutuksen pedagogiset periaatteet:

  • Oppimisen keskeisenä lähtökohtana ovat mielekkäät oppimistehtävät ja niitä tukevat opetukselliset ja ohjaukselliset interventiot sekä oppimista edistävän arvioinnin toimintatavat.
  • Oppiminen tapahtuu erilaisissa yhteistyökumppanuuksien verkostoissa, jotka mahdollistavat uuden tiedon yhteistoiminnallisen luomisen, monitahoisen vertaisoppimisen sekä palautteen saamisen ja antamisen.  
  • Digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa ja uuden tiedon luomisessa ja niihin liittyvissä yhteistoiminta- ja vuorovaikutussuhteissa sekä niitä palvelevassa tiedonhankinnassa.