Erityisopettajaksi kouluttautuminen tukee yksilön jatkuvaa ammatillista kasvua, jossa oma lähtöammatti ja opettajuus kehittyvät erityisopettajuudeksi. Koulutus tarjoaa kehyksen, jonka kautta mahdollistuu erityisen tuen kysymyksien tarkastelu sekä suhteessa omaan työhön että työyhteisön toimintaan. Ammatillinen erityisopettajankoulutus on rakennettu siten, että opinnot vastaavat ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden edellyttämiin osaamisvaatimuksiin. 

Erityisopettajankoulutuksen keskeisiä sisällöllisiä teemoja ovat inklusiivinen koulutus oppimisympäristönä, ammatillisen koulutuksen monenlaiset oppijat, erityinen tuki opettajan osaamisena, yhteistyö- ja verkostotyöosaaminen oppimisen tukena sekä oma ammatillinen kehittyminen erityisen tuen toimijana. Tätä kaikkea opiskellaan ja tarvittavaa osaamista rakennetaan pääsääntöisesti tutkivan oppimisen menetelmällä. Erityisopettajan osaamisen viitekehys rakentuu muun muassa tutkimalla erityisen ja normaalin olemusta, perehtymällä erityiseen toimintana, tutustumalla ammatillisen koulutuksen ekosysteemiin ja erityisen tuen toimijoihin, perustelemalla valintoja erityispedagogiseen tietoon pohjautuen ja arvioimalla tuen vaikuttavuutta.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa osaamisen hankkiminen pohjautuu

  • koulutukselle asetettujen tavoitteiden henkilökohtaistamiseen
  • monialaisten oppimisyhteisöjen rakentamiseen ja verkostoitumiseen
  • tutkivan työotteen hyödyntämiseen
  • oppimisen ja osaamisen jakamiseen  
  • oppimista edistävien tehtävien käyttöön  
  • ammatti- ja osaajaidentiteetin rakentamiseen ja vahvistamiseen
  • digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen

Opinnot perustuvat oman erityisopettajuuden rakentamiseen, oppimispiirin ja työyhteisön osaamisen kehittämiseen sekä alueelliseen yhteistyöhön. Opiskelijan henkilökohtainen kasvu ja ammatillinen osaaminen liitetään kiinteästi oppimispiirin osaamisen ja opiskelijan oman työyhteisön erityisen tuen osaamisen kehittämiseen.

Opiskelijaksi valitulla, läsnä olevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on opiskeluoikeus ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoihin. Opiskeluoikeusaika on kolme vuotta; opinto-oikeus on voimassa 31.7.2024 asti. Opiskeluoikeus perustuu lakiin 932/2014 ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintosääntöön.

Tutkiva oppiminen monimuotokoulutuksessa ja digitaalisessa ympäristössä

Ammatillinen erityisopettajankoulutus toteutetaan verkkopainotteisena monimuotokoulutuksena. Monimuoto-opiskelu edellyttää aktiivista opiskeluotetta, motivaatiota ja halua ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja kehittymisestä erityisen tuen osaajana – jokainen oppija on aktiivinen toimija. Toimijuutta ja kehittämisosaamista vahvistetaan läpi opintojen muun muassa oppimispiirityöskentelyn ja tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisella toiminnalla.

Monimuoto-opiskelua lähipäivinä ja verkossa

Monimuoto-opiskelussa yhdistyvät niin oppimispiirityöskentely, ohjauspäivät verkossa ja lähipäivät Jyväskylässä, käytännön opetus- ja ohjaustaitojen kehittäminen harjoittelussa kuin itsenäinen opiskelukin.  Koulutuksen toteutus on rakennettu blended learning- ja hybridimalliseksi siten, että ryhmän yhteisenä opiskelumuotona vuorottelevat aikataulutetut ohjauspäivät verkossa (Zoom-verkkokokousympäristössä) ja lähipäivät Jyväskylässä. Oppimispiirityöskentely ja muut sovitut pienryhmien ohjaustilanteet aikataulutetaan erikseen ohjauspäivien väliselle ajalle. Ryhmän yhteiset ohjauspäivät toteutetaan tutkivan oppimisen menetelmällä ja ne pyritään rakentamaan keskustelufoorumiksi, jossa aiemmin hankittua tietoa, kokemuksia ja osaamista tarkastellaan kehittävän kriittisesti.

Erityisopettajankoulutuksen osaamisalueiden ja opintojaksojen edellyttämää osaamista voi hankkia ja opiskella työn ohessa lukuun ottamatta yhteisesti aikataulutettuja ohjauspäiviä (lähi- ja verkkopäivät) ja oman työn ulkopuolella toteutettavaa harjoittelua. Tutkivan oppimisen menetelmä edellyttää osallistumista ohjauspäiviin verkossa ja Jyväskylässä. Kaikkiin verkossa toteutettaviin ohjauspäiviin on mahdollista osallistua myös Jyväskylässä yhteisissä tiloissa.

Tutkiva oppiminen rakentaa tietoista toimijuutta

Tutkiva oppiminen opiskelun ja oppimisen menetelmänä tarkoittaa merkityksellisten ilmiöiden tutkimista ja ongelmien ratkaisemista yhteisöllisesti. Toimintamalli asettaa opiskelijan oman toimijuuden ja työn sekä työyhteisön aktiiviseksi tutkijaksi, kehittäjäksi ja reflektiiviseksi praktikoksi tulevaisuuden erityispedagogisena osaajana.

Tutkiva ote on menetelmä, jota käytetään varioiden läpi koko koulutuksen ja sen jokaisessa opintojaksossa. Kouluttajat toimivat oppimispiirien ja yksittäisten opiskelijoiden ohjaajana, valmentajana, mentorina sekä konsultoivana asiantuntijana vahvistaen määritettyä suuntaa ja toiminnan tavoitteellisuutta.

Opintojen aluksi luodaan ymmärrystä menetelmän lisäksi toimintaympäristön ehdoista ja erityisen tuen olemuksesta sekä asetetaan olemassa oleva ja kehitettävä osaaminen yhteiseen tarkasteluun. Seuraavaksi asetetaan oman osaamisen kehittämiselle tavoitteita ja otetaan kantaa oppimispiirityöskentelyyn ja kehittämistoimintaan työyhteisössä. Alkuvaiheen tavoitteet tarkentuvat, täydentyvät ja konkretisoituvat reflektoimalla asioita oppimispiirissä ja kouluttajien kanssa. Kriittinen kehittävä työote hyödyntää säännöllistä palautetta voidakseen oppia muiden asiantuntijuudesta ja pystyäkseen joustavasti etenemään kohti asetettuja tavoitteita, kohti ammatillista erityisopettajuutta.

Erityisopettajan opinnoissa hyödynnetään tutkivan otteen vaikuttavuutta. Tutkiva oppiminen sisäänrakennettuna ohjaa toimintaa kohti tietoista toimijuutta oman osaamisen laajuuden ja syvyyden kehittämisessä. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kautta rakentuva osaaminen kulminoituu opintojen päättövaiheessa asiantuntijuuden osoittamiseen. Asiantuntijuuden, mikä ilmentää erityisen tuen tulevaisuusosaamista; tietoa, taitoa ja toimijuutta kaikkien koulussa osana koulutuksen ekosysteemiä.

Digitaalisuutta hyödynnetään monimuotoisesti

Opinnoissa hyödynnetään täysimääräistä digitaalisuutta monimuotoisesti erilaisissa oppimistehtävissä, harjoittelussa, oppimispiirityöskentelyssä, ohjauspäivien toteutuksissa sekä yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Täysimääräisesti tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että opitaan tunnistamaan teknologian ja ohjelmistojen mahdollisuuksia erityisen tuen toteuttamisessa sekä osataan perustella pedagogisesti tehtyjä valintoja. Opintojen aikana etsitään ja kokeillaan erityisen tuen toteuttamiseen soveltuvia digitaalisia ratkaisuja: tekniikkaa, ohjelmia, sovelluksia. Kokeillaan, kehitellään ja arvioidaan tätä kaikkea niin omaan opiskeluun liittyvänä kuin omassa opetustyössä erityisen tuen toimijana.

Verkko-opiskelu perustuu digitaalisuuden monipuoliseen hyödyntämiseen ja se edellyttää toimivaa tekniikkaa sekä halukkuutta verkkopedagogisen osaamisen kehittämiseen. Aiempien vuosikurssien kokemus on ollut, että verkkotyöskentelytaitoja oppii kokeilemalla ja yhdessä tekemällä. Merkittävää on myös viesti siitä, että hyväkin verkko-osaaja oppii uutta opastaessaan toisia ja perehtyessään digitaalisuuden mahdollisuuksiin erityisopetuksessa.

Ohjaus tukee reflektiota

Erityisopettajanopinnoissa ohjauksella on moniulotteinen merkitys ja tarkoitus. Se on oppimista edistävä ja tukeva menetelmä, jonka käyttövoima perustuu reflektioon. Sillä edistetään uuden tiedon löytämistä ja tarkastelemista sekä tuetaan ajattelutaitoja ja oppimista kaikkinensa. Erityisopettajan ajattelutaitoihin sisältyy kyky arvioida toimintaa ja toimintaympäristöjä myös kriittisen kehittävästi.

Ammatillisen erityisopettajanopinnoissa on tarjolla monenlaista ohjausta: eri kokoonpanoille suunnattua ohjausta, eri paikoissa ja menetelmillä toteutettua ohjausta: ohjausta verkossa, ohjausta livenä, ohjausta suurryhmässä, ohjausta oppimispiireittäin ja/tai oppimispiirien kesken, yksilöohjausta, mentoriohjausta, omat opiskelijat ohjaavat jne. Ohjauksen tarve ja ajankohta on yksilöllistä ja toisaalta oppimispiirikohtaista. Vastuu ohjauksen oikea-aikaisuudesta ja monisuuntaisuudesta on ensisijaisesti aikuisopiskelijoilla itsellään. Tutkivaa oppimista tuetaan tietoisesti hyödyntämällä ohjauksen sirkulaarista luonnetta (tutkitaan asioiden suhdetta toisiinsa), jolloin ryhmän sisäinen ohjautuvuus ratkaisujen etsimisessä vahvistuu. Oppimisen omistajuus on oppimispiirillä itsellään. Kouluttajan tehtävänä on ohjata ryhmän toimijoita tunnistamaan mahdollisia sudenkuoppia ja etsimään ohjausta ensin määrittelemäänsä tarpeeseen. Kouluttajan ohjausrooli kohdentuu sekä oppimispiiriohjaukseen että yksilöohjaukseen.

Opiskelun verkkoalustana JAMKissa käytetään Moodlea, johon kirjaudutaan henkilökohtaisilla opiskelijatunnuksilla. Moodle toimii opintoja kokoavana alustana sekä informaation ja tiedottamisen kanavana (opintojen toteutussuunnitelma, oppimispiirien ohjauspäivät, tehtävät, aineistot, yhteydenpito, ajankohtaiset asiat). Ohjauspäivien ja oppimispiirien käytössä on Zoom-verkkokokousjärjestelmä. Ohjauksessa käytetään myös Teamsia, sähköpostia ja puhelinta. Oppimispiirit voivat käyttää työskentelyssään JAMKin tarjoamia tai omien oppilaitoksiensa verkkokokousjärjestelmiä ja -alustoja.

Lue lisää tarjolla olevista työkaluista Oppijan työkalut -sivustolla

Henkilökohtainen suunnitelma ohjaa opintoja

Opintojen alussa jokainen arvioi henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelmassa omia lähtökohtia erityisopettajanopintoihin. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet osaamisen kehittämiselle ottamalla kantaa koulutuksen sisällöllisiin kysymyksiin, opiskelutapaan, ajankäyttöön, yhteisössä toimimiseen, opintojen aikataulutukseen ja omaan rooliin erityisen tuen osaajana. Tavoitteet tarkentuvat ja konkretisoituvat opintojen edetessä. Kehittymissuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa sekä osaamisen kehittymisen arvioinnissa opiskelija voi hyödyntää oppimispiiriltä, vertaisoppijoilta, omilta verkostoiltaan ja kouluttajilta saatavaa ohjausta ja palautetta. Suunnitelman aktiivinen päivittäminen, vaiheittain rakentuvan ja tarkentuvan toimijuuden kuvauksena, tuottaa erinomaista aineistoa opintojen päättövaiheessa julkaistavaan oman osaamisen kehittymistä kokoavaan itsearviointiin ja portfolioon.

Yhteistyö ja oppimiskumppanuudet rakentavat osaamista (Learning Partnership)

Oppimisyhteisöt muodostavat opiskelun, oppimisen ja ohjaamisen menetelmällisen ytimen. Oppimista ja osaamista tukeva yhteistyö perustuu käsitykseen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen merkittävyydestä.

Opiskeltaessa ammatilliseksi erityisopettajaksi vuorovaikutussuhteet muodostuvat opiskelijoiden keskinäistä suhteista (oppimispiirit, työyhteisöt), kouluttajien ja opiskelijoiden välisistä suhteista (ohjaus, palaute, arviointi) sekä muista oppimisen kannalta merkityksellisistä verkostoista. Nämä kaikki tukevat erityispedagogisen tietämisen ja erityisen tuen osaamisen kehittymistä, samalla mahdollistaen oman erityisopettajuuden kehittymisen tietoisen tarkastelun.  

Kouluttajien ja opiskelijoiden keskinäinen kumppanuus rakentuu tasa-arvon, läpinäkyvyyden, vastavuoroisen vastuullisuuden ja molemminpuolisen oppimisen periaatteille. Luottamuksen rakentaminen on toiminnan lähtökohta ja siten yhteinen tehtävä.  

Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa ymmärretään, että ihmisessä on potentiaalia kasvuun ja kehittymiseen sekä itsensä toteuttamiseen. Minuuteen vaikuttavat suhderakenteet ovat kuitenkin monimutkaisia. Minuuden, identiteetin ja tiedon nykytilan rakentaminen ja ylläpitäminen ovat kaiken koulutuksen keskeisiä tehtäviä.

Oppimisen kannalta oppijan oma rooli opiskelijana on keskeinen – oppiminen vaatii työn tekemistä ja suurin vastuu omasta oppimisesta on opiskelijalla. Oppiminen on parhaimmillaan myös hauskaa, kouluttajat tukevat ja auttavat niin, että sinun olisi mahdollisimman hyvä opiskella.

Oppimispiiri on tärkeä oppimisyhteisö. Oppimispiiri on 4 - 6 opiskelijan muodostama yhteistoiminnallinen ryhmä. Oppimispiirien keskeisenä tehtävänä on määrittää yhteisiä tutkimusongelmia, etsiä niihin vastauksia, jakaa erityisen tuen osaamistaan ja yhteistoiminnallisesti kehittää oppimispiiriläisten osaamista opintoihin liittyviä teemoja ja tehtäviä työstäen. Oppimispiiri kokoontuu ja pitää yhteyttä sopimillaan tavoilla koko opintojen ajan. Keskinäisen työskentelyn aikataulutuksen ja työnjaon ryhmäläiset sopivat keskenään. Oppimispiirin toimivuuden kannalta on tärkeää huolehtia sopimusten realistisuudesta ja työnjaon tasapuolisuudesta.

Oppimispiirit ja opiskelijat tuottavat eri muotoisia ja sisältöisiä tehtäviä osaamisalueiden opintojaksojen sisällöllisten teemojen edellyttämän osaamisen hankkimiseen. Kaikessa osaamisen hankkimisessa käytettävät tehtävät perustuvat käytännön ja soveltuvan kirjallisuuden vuoropuheluun. Tämän lisäksi kouluttajat antavat oppimispiireille ja opiskelijoille tehtäviä (henkilökohtaiset ja oppimispiirin osaamistarpeet, työyhteisön kehittäminen, ajankohtaiset teemat). Tehtävät ohjeistetaan ennakkotehtävinä ohjuspäiviin ja/tai oppimispiirien ohjaustapaamisiin.

Tutkimustehtävät (Deep learning tasks)

Tutkimustehtävät ovat itsenäisesti tai oppimispiirin kanssa yhdessä tehtävää ongelman määrittelyä, tiedon muodostamista, ratkaisujen etsimistä ja sitä kautta osaamisen hankkimista ja osoittamista. Tutkimustehtävien tavoitteena on auttaa saavuttamaan ammatilliselta erityisopettajalta vaadittavaa osaamista. Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen valituilla opettajilla on taustalla useiden vuosien opettajakokemus ja moninainen ammatillisen koulutuksen tuntemus. Koulutuksessa hyödynnetään käänteisen oppimisen mahdollisuuksia ja tutkivaa työotetta, pyrkien syventämään ja laajentamaan erityisen tuen osaamista hyödyntäen jo oppimispiiriläisten olemassa olevaa osaamista ja hankkimalla tutkimustehtävien vaatimaa uutta osaamista. 

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa tehtävien tarkoituksena on luoda uutta, soveltavaa tietoa ja ymmärrystä erityisen tuen asioista ja ilmiöistä integroimalla aiempiin tietorakenteisiin uusia ideoita, tietoa ja käsitteitä. Tutkimustehtävien käyttö oppimisen yhtenä menetelmänä perustuu konstruktivismin periaatteisiin. Olennaista on, että oppimispiirit ja /tai opiskelijat työyhteisön edustajana omaavat mahdollisuuden suunnata tehtävien kysymyksenasettelua omien oppimis- ja osaamistarpeidensa mukaisella tavalla. Näin koulutuksen aikaiset tehtävät mahdollistavat aktiivisen tiedon muokkaamisen ja rakentamisen. Opiskelijalla on tällä tavoin mahdollisuus olla itse aktiivinen tietorakenteidensa muodostaja tehtäviin liittyvän ohjauksen ja palautteen tuella. Opiskelija tekee tutkimustehtävien avulla luodusta uudesta tiedosta oman tulkintansa ja rakentaa uutta tietämystä aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. 

Ohjauspäivät ovat yhteistä uuden oppimista ja osaamisen jakamista

Ohjauspäivät lähipäivinä ja verkossa ovat koko ryhmän tai oppimispiireissä tapahtuvaa opiskelua ja ohjausta varten. Ryhmää ja oppimispiirejä ohjaa ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja. Lähipäivissä ja verkkotyöskentelyssä keskeistä on yhteinen tiedonmuodostus, kriittinen reflektio ja osaamisen jakaminen. Koko ryhmälle tarkoitetut lähipäivät Jyväskylässä ja verkkopäivät verkkoympäristössä järjestetään ennakkoon ilmoitettuina ajankohtina. Näiden yhteisten ohjauspäivien lisäksi kouluttaja ja oppimispiirit sopivat keskenään muut ohjaustapaamiset.

Osallistuminen ohjauspäiviin, lähipäiviin ja verkkotyöskentelyyn, on merkittävä osa opiskelua, ja siten niihin sisältyy läsnäolovelvoite. Osallistuminen tuottaa arviointiaineistoa opiskelijan vuorovaikutusosaamisen arviointiin. Jos opiskelija joutuu olemaan pakollisesta syystä poissa, tulee asiasta ilmoittaa kouluttajalle ja esittää, miten hankkii ja osoittaa lähi- tai verkkotyöskentelyssä käsitellyn aihepiirin osaamisen. Kouluttajan hyväksyttyä esityksen, opiskelija hankkii ja osoittaa osaamisen sovitulla tavalla. Jos opiskelija joutuu olemaan poissa oppimispiirin sopimista tapaamisista, hän sopii itse oppimispiirin jäsenten kanssa, miten osallistuu yhteiseen työskentelyyn poissaolosta huolimatta. Oppimispiirin jäsenet toimivat yhteisöllisesti kuitenkin niin, että eivät voi sopia keskinäisestä vuorottelusta verkkopäivissä. Jokaisella on oikeus ja vastuullisuus osallistua äänellä ja kuvalla osaamisen tuottamiseen.

”Tutkivat opettajat” suuntaavat osaamisen hankkimista

Tutkimusperustaisuus on vuosikymmenen ajan sisältynyt opetussuunnitelmaan kirjattuna ammatillisen erityisopettajan osaamisen hankkimisen menetelmänä. Inklusiivisen koulun kehittäminen opintojakson sisältämän kehittämistehtävän osalta on opiskelijoita ohjattu käyttämään soveltavan tutkimuksen menetelmiä. Soveltavan tutkimuksen tekemisen vaatii menetelmäosaamista ja kirjallisuuteen perehtymistä. Tähänastinen kokemus on se, että suurimmassa osassa 10 viimeisen vuoden aikana tehdyissä kehittämistehtävissä tutkimuksellisuus on ollut mukana, useimmiten kuitenkin kehittämistehtäväraportissa irrallisena lukuna sisältäen kirjallisuudesta lainattua tekstiä.

Tutkiva oppiminen ja tutkiva opettajuus ovat käsitteitä ja samalla menetelmä, joka hyödyntää yhteisöllistä oppimista kehittävän tutkimuksen toteuttamisessa. Erityisopettajanopinnoissa kiinnittyminen tutkivaan työotteeseen, tutkivaan opettajuuteen on yksi tulokulma vastata ammatillisen koulutuksen muutoksiin, erityisen tuen paikkaan ja toiminnan näkyvyyteen. Tutkiva opettajuus -käsite liittyy tieteellisessä tutkimusperinteessä tapahtuneeseen muutokseen – siirtymiseen positivistisesta tutkimuskäsityksestä tulkinnalliseen tutkimusparadigmaan.

Tulkinnallisuus antaa tilaa asettaa tutkimus ja sen tekeminen työpaikoille; tässä tapauksessa erityisen tuen toimintaympäristöön, opettajan ja opiskelijoiden arkeen. Sieltä saatava tieto ja oppiminen ymmärretään kokemuksellisena, tilannekohtaisena, kontekstuaalisena ja subjektiivisena tietona. Uusi tieto syntyy ja aiempi tieto uudentuu käytännössä ja käytännöstä. Tutkivan opettajan tehtävänä ja osaamista on tunnistaa, rajata, operationalisoida tutkittava kohde, koota aineistoa, analysoida, tuottaa tuloksia ja pohtia kokemaansa. Näin toimien tutkiva opettaja/opettajuus tuottaa soveltavaa tutkimustietoa työyhteisön käyttöön. Tutkimuksellisuus on merkittävä osa-alue ammatillisessa matkalla erityisen tuen asiantuntijaperustaista erityisopettajuutta. Erityisopettajanopinnoissa tutkimuksellisuus on osaamisen kehittämisen punainen lanka. Oppimispiiri on tutkivan opettajuuden yksikkö. Oppimispiirin valinnat, toimintatavat jne. rakentuvat niin, että ne tukevat erityisopettajan tulevaisuusosaamista.

Tutkiva oppiminen lähtee liikkeelle ideasta, ajatuksesta, havaitusta tarpeesta kehittää asiaa, toimintoa tai prosessia. Kehitettävää aihetta tarkastellaan kokonaistavoitteen suunnassa ja samalla rajataan tehtävää. Rajaus edellyttää taaksepäin katsomista ja lähialueen toiminnan tarkastelua ja dokumentointia. Tutkiva opettaja oppii havaitsemaan kehittämiskohteita ja laajan tietovarannon pohjalta voi esittää mielessään kehittämään vaihtoehtoisia malleja/toimintoja.

Aikataulu jäsentää työskentelyä

Erityisopettajankoulutuksen opinnot alkavat verkossa toteutettavalla orientaatiopäivällä kesäkuussa ja päättyvät ryhmän yhteiseen ohjauspäivään syksyllä 2023. Ohjauspäivien aikataulu löytyy kutsukirjeestä ja Moodlesta. Muita ohjaustapaamisia sovitaan oppimispiireittäin ja yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Omaa opiskelua suunnitellessasi on hyvä huomata, että lähi- ja verkkokokoontumiset ovat vain osa opiskeluprosessia. Iso osuus opiskelusta toteutuu ohjauspäivien välisenä aikana työskennellen oppimispiirissä, harjoittelussa, tutkimusongelmia tarkastellen, omaa työtä kehittäen ja itsenäisesti opiskellen. Opintojen suunnittelussa on hyvä kalenteroittaa yhteisten työskentelyhetkien lisäksi myös omassa aikataulussa tapahtuva oppiminen. Ajankäytön hallinnan avainsanoja ovat omien opiskeluresurssien määrittäminen ja ennakoiva suunnittelu. Niiden avulla on mahdollista laatia joustava ja ennen kaikkea realistinen aikataulu, johon on helppo sitoutua. Erityisesti kannattaa huomioida se, että harjoittelu tapahtuu oman työn ulkopuolella. Valinnaisten opintojen aikataulu määrittyy opiskelijan valinnan ja tarjolla olevien opintojen perusteella.

Arviointi auttaa oppimisen suuntaamisessa

Arvioinnin perustana ovat erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on luonteeltaan avointa, jatkuvaa, ohjaavaa, tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittävää. Arvioijina toimivat opiskelija itse, oppimispiirin jäsenet, ohjaavat erityisopettajat sekä JAMKin kouluttajat. 

Hyväksilukeminen tekee aiemmin hankitun osaamisen näkyväksi

Opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea osaksi ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintoja osaamista, jota hän on aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Erityisopettajan koulutuksen aluksi laadittava henkilökohtaisen osaamisen kehittymisen suunnitelman määrittää opiskelijan opintojen yksilöllisen lähtökohdan. Suunnitelmassa opiskelija kuvaa sen, millaista osaamista hänellä jo on suhteessa erityisopettajankoulutuksen osaamistavoitteisiin. Opiskelija voi esittää aiemmin hankittua osaamistaan hyväksiluettavaksi. Suunnitelman pohjalta käydään oppimista suuntaava keskustelu vastuukouluttajan kanssa. Seuraavia opintojaksoja ei voi hyväksilukea:

  • Opiskelun henkilökohtaistaminen 7 op
  • Harjoittelu 6 op
  • Toimintaympäristön kehittäminen 5 op

Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja tunnistaminen.

Korvaaminen

Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista joko kokonaan tai osittain muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. 

Korvaaviksi opinnoiksi esitettävien opintojen tulee vastata ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä ja osaamisen tulee olla olemassa. Korvaavien opintojen tulee siten liittyä ammatillisen erityisopettajan työhön tai oman ammattialan kehittämiseen. Korvaavat opinnot tulee olla suoritettu 1.8.2011 jälkeen.

Korvaavuutta  haetaan erillisellä hyväksilukuhakemuslomakkeella, johon liitetään kopio korvaaviksi esitettyjen opintojen todistuksesta ja tarvittaessa sisältökuvaus. Hyväksilukuhakemuslomake liitteineen lähetetään postitse opinto-ohjaajalle. 

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojaksoista voidaan hyväksilukea korvaamalla

  • Erityispedagoginen tietoperusta 5 op


Sisällyttäminen

Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojaksoista voi hyväksilukea sisällyttämällä

  • Valinnaiset opinnot 5 op

Valinnaiseksi opintojaksoksi voi esittää erityiseen tukeen liittyvän koulutuksen, jonka opiskelija on suorittanut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana (1.8.2018 jälkeen). Samoja opintoja ei voida hyväksilukea muissa opintojaksoissa. Valinnaisiksi opinnoiksi ei hyväksilueta opintoja, jotka sisältyvät hakukelpoisuuteen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen eli hakututkintoon ja / tai opettajan pedagogisiin opintoihin.

Sisällyttämistä haetaan erillisellä hyväksilukuhakemuslomakkeella. Todistuksen lisäksi hakemukseen liitetään kuvaus siitä, miten opinnot tukevat koulutuksen tavoitteita eli erityisopetukseen liittyvän osaamisen kehittymistä. Hyväksilukuhakemuslomake liitteineen ja allekirjoitettuna lähetetään postitse opinto-ohjaajalle.

Osaamisen tunnistaminen ja arviointi

Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. 

Osaamisen tunnistamista ja arviointia varten opiskelija perehtyy opintojaksojen osaamistavoitteisiin, arviointikriteereihin ja oppimistehtäviin. Hän arvioi hankkimaansa ja olemassa olevaa osaamistaan suhteessa niihin ja laatii aineiston, jolla osoittaa omaavansa ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opintojakson/opintojaksojen tavoitteena olevan osaamisen. Aineiston arviointia varten opiskelija laatii selvityksen, jossa perustelee, miten aineisto osoittaa opintojakson osaamistavoitteita vastaavan osaamisen. Osaamisen tunnistaminen ja arviointi -lomake, aineisto ja selvitys osaamisen tunnistamista ja arvioimista varten lähetetään ko. opintojakson vastuukouluttajalle. Esitetyn aineiston perusteella opintojakson vastuukouluttaja tarvittaessa yhdessä opiskelijan oman kouluttajan kanssa arvioi osaamista ja päättää hyväksiluvusta.