Erityisopettajakoulutuksen kehittämisen lähtökohtia

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet pohjaavat kansallisiin ja kansainvälisiin inklusiivisuutta korostaviin koulutuspoliittisiin linjauksiin ja suosituksiin. Inkluusio ymmärretään tässä kohtaa jatkumona, laajana kasvatusta ja yhteiskuntaa koskevana ajattelutapana kaikille yhteisestä koulusta. Ajatteluna, johon sisältyy kritiikki perinteisen koulun kaksoisjärjestelmää ja oppimiskulttuuria kohtaan ja samalla vaatimus koulun toimintakulttuurin muuttumisesta. Inklusiivisuuteen kuuluu myös osallisuus. Se tarkoittaa tässä yhteydessä koulutusmahdollisuuksien takaamista kaikille ja koulutuksen merkityksen korostamista syrjäytymisen ehkäisyssä. Osallisuus merkitsee myös opiskelijan oman oppimisprosessin omistajuutta.

Euroopan tasolla erityisopetusta linjaa Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus. Suomen linjaukset perustuvat EU:n linjauksiin. Inkluusiota edistävä opettajankoulutus (TE4I) -hankkeessa on määritelty osallistavan opettajan profiili 25 Euroopan maan yhteistyönä. Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat laatineet yhdessä erityisopettajankoulutuksen laatusuositukset (2012), joissa korostuu inklusiivisen koulun kehittäminen erityisopettajan osaamisena ja tehtävänä.

Osallistava ja saavutettava opetus

Ammatillisessa erityisopetuksessa keskeisenä tehtävänä on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen, opintojen henkilökohtaistamisen sekä yksilöllisen oppimisen järjestäminen osana yleistä oppimisympäristöä. Osallistavan ja saavutettavan opetuksen myötä erityiskasvatuksellinen osaaminen tulee sisällyttää sekä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategisiin linjauksiin, että koko organisaation osaamiseen. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa saavutettavuuden kulmakiveksi nousee erityisopettajuuden arvoperusta: yksilöllisyyden kunnioittaminen, moniarvoisuus, vastuu lähimmäisistä, tasa-arvon edistäminen ja työn kunnioittaminen. Saavutettavuuden ja esteettömyyden edistäminen kulkevat punaisena lankana läpi ammatillisen erityisopettajankoulutuksen.

Formaalin koulutuksen merkitys näyttäisi vähenevän uuden teknologian käytön myötä. Teknologia on muuttanut ja muokkaa kiihtyvästi yhteiskuntaa, organisaatioita, työtä ja siten elämäämme. Teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen ja kommunikaation ja tukee siten uudenlaista osallisuutta. Mahdollisuus löytää, luoda ja käyttää tietoa nopeasti ja moninaisesti luo kokonaan uudenlaista oppimisen ja opiskelun toimintaympäristöä.

Työelämälähtöisyys

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet ja toteutus johdetaan kehittyvästä työelämästä. Yhteiskunnallinen muutos ja sen seuraukset asettavat vaatimuksia niin työelämälle kuin myös koulutukselle. Koulutuksen saralla kiinnittyy huomio yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemiseen samalla, kun koulutus toteutetaan yhä henkilökohtaisemmin ratkaisuin. Koulutustarjonnan ja opiskelijoiden monimuotoisuuden lisääntyminen asettavat vaatimuksia kaikille koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen parissa työskenteleville toimijoille. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten opiskelijoiden työllistymisen edistäminen edellyttää erityisen tuen osalta monenlaisia toimintatapoja, pedagogisia ratkaisuja, oppimisympäristöjä ja laajaa toimijaverkostoa.

Yksilölliset ja joustavat opintopolut

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui 1.1.2018. Määräyksissä korostuu osaamisperusteisuus: opiskelija- ja työelämälähtöisyys. Opiskelijalähtöisyyden keskiössä on henkilökohtaistaminen, joka määritellään yksilöllisten ja joustavien opinto- ja tutkintopolkujen rakentamisena ja niitä tukevana ohjauksen ja tuen suunnitteluna kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Koulutuksen oppimisympäristöinä painottuvat työelämässä ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja digitaaliset oppimisympäristöt. Erityinen tuki on määräysten mukaan suunnitelmallista pedagogista tukea ja erityisiä opiskelu- ja opetusjärjestelyjä sekä yhteistyötä muiden kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa. Jokaiselta opettajalta edellytetään osaamista erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen. Erityisopettajalta edellytetään näin olleen entistä enemmän asiantuntijuutta erityisen tuen suunnittelussa ja seurannassa, muiden opettajien tukena olemisessa ja moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa toimimisessa sekä myös inklusiivisten ja esteettömien oppimisympäristöjen ja käytäntöjen kehittämisessä.  

Ammatillinen erityisopettaja voi toimia myös vaativana erityisenä tukena järjestettävässä tutkintokoulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa. Erityisopettajalta edellytetään tuolloin tietoa ja taitoa tukea yksilöllisesti ja monipuolisesti opiskelijoita, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus.

Ammatillista erityisopettajankoulutusta ohjaavat lait, asetukset ja suositukset


Ammatillinen erityisopettajankoulutus on ammatillisen koulutuksessa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta muuttuviin erityisen tuen tehtäviin.  

Ammattikorkeakoululaki

Ammattikorkeakoululain (932/2014) 8 §:n mukaan ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään toimiluvassa. Ammatillisen opettajankoulutuksen lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta ja palvelee valtakunnallisesti ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja muita organisaatioita niiden pedagogisen toiminnan kehittämisessä.  Lakiin (932/2014) ja toimilupaan perustuen ammatillisella opettajankoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta.  Ammatillinen erityisopettajankoulutus on opettajankoulutuksen suorittaneille henkilöille tarkoitettu 60 opintopisteen laajuinen jatkokoulutus erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa.  

Asetus kelpoisuusvaatimuksista

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 16 §:n muuttamisesta 431/2018 (7.6.2018)  määrittelee erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot. Yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot.

Jos erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan.

Jos valmentavaa koulutusta järjestetään vaativana erityisenä tukena, koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 §:ssä säädetty vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuus 3 e §  (28.12.2017/1150). Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaista työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on 16 §:ssä säädetty vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuus. 

Vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne koulutuksen järjestäjät, joiden tehtäväksi tämä on määrätty koulutuksen järjestämisluvassa. Osalla näistä koulutuksen järjestäjistä on myös velvollisuus huolehtia erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. (L531/17 §65).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia, että lain ammatillisesta koulutuksesta (L531/2017) 16 §:n mukaiset kelpoisuusehdot täyttävän opettajan osaaminen on tarvittavassa laajuudessa käytettävissä myös muiden ammatillisten opettajien tukena, koska valtaosa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista opiskelee samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Silloin, kun opiskelijalla on todettu olevan erityisen tuen tarve ja hänelle on tehty erityisen tuen päätös, on tarkoituksenmukaista, että 16 §:n kelpoisuusehdot täyttävä opettaja osallistuu aina tukitoimien suunnitteluun, vaikka varsinaisen opetuksen, ohjauksen ja tuen toteuttaisikin pääsääntöisesti opettaja. Tarvittaessa 16 §:n kelpoisuusehdot täyttävä opettaja toimii opettajan tukena myös opetustilanteessa. (OKM Muistio 2/2018)