Ammattikorkeakoululain (932/2014) 8§:n mukaan ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään toimiluvassa. Koulutuksen rahoitus määritellään ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja asetuksessa (1129/2014 12–16 §) osana koko ammattikorkeakoulun rahoitusmallia. Toiminnan muut ehdot määritellään Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun johdon välisessä toimintasuunnitelmassa sekä JAMKin tutkintosäännössä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta ja palvelee valtakunnallisesti ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja muita organisaatioita niiden pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Koulutustehtävän ohella ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululakiin perustuen harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Lakiin (932/2014) ja toimilupaan perustuen ammatillisella opettajankoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta. Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa asetuksessa (1129/2014) määritellään, että opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet 1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja 2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.
Opettajien jatkokoulutuksena toteutettava ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön ja kolmannen sektorin opetus- ja asiantuntijatehtävissä.
Ammattiin ja työelämään kouluttamisen lisäksi erityisopettajat voivat toimia ammatillisen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA) sekä tehdä opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtäviä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, luku 5. 16 §) määrittelee ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden seuraavasti: Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on:
- tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja
- vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.
Yhteisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on em. erityisopettajan opinnot. Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityisopetusta voi antaa myös muu ammatilliseen koulutukseen kelpoinen opettaja osana muuta opetustaan. Ammatilliseen opettajakorkeakouluun hakevilta edellytetään riittävää koulutusjärjestelmän ja työelämän tuntemusta.
Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta koskeviin haasteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät koulutuksen kärkihankkeet vuosille 2016-2018 asettavat ammatilliselle koulutukselle, myös erityisopetukselle, laajoja tehtäviä. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteistoiminta jatkuu ja tarvitaan uusia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja toteutustapoja ammatilliseen erityisopetukseen. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään opiskelijoiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallisuutta kiinnittämällä huomiota erityisen tuen ja ohjauksen järjestämisen tapoihin ja ympäristöihin. Kärkihankkeisiin sisäänkirjoitettu koulutuksen inkluusio-ajattelu edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä entistä esteettömämmäksi, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostavaksi sekä yksilöllisyyttä, joustavuutta ja kansainvälisyyttä huomioivaksi oppimisympäristöksi.
Myös Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (European Agency for Development in Special Needs Education) on linjannut kehittämisessä tarvittavan päätöksenteon tueksi toimintoja, jotka edistävät erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden integrointia yleisopetuksen oppimisympäristöihin. Matkalla inklusiiviseen koulutusjärjestelmään on kehitettävä osallistamista tukevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa, on parannettava osallistamista edistävää resursointia, on kehitettävä toimivat seuranta-, arviointi- ja tulosvastuujärjestelyt ja on parannettava koulutuksen saatavuutta ja lisättävä koulutusmahdollisuuksia.
Vuonna 2012 Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus määritteli ”Osallistavan opettajan profiilin”. Profiili sisältää ne keskeiset arvot ja osaamisalueet, joita kaikki opettajat tarvitsevat työskennellessään inklusiivisessa koulutuksessa. Osallistavan opettajan arvoiksi nimettiin:
- Oppijoiden moninaisuuden arvostaminen – oppijoiden erilaisuus nähdään koulutuksen voimavarana
- Kaikkien oppijoiden tukeminen – opettajilla on suuret odotukset kaikkien oppijoiden edistymisestä
- Yhteistyö muiden kanssa – yhteistyö ja tiimityöskentely ovat kaikkien opettajien olennaisia työvälineitä
- Henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen – opettaminen on oppimista, ja opettaja ottaa vastuun omasta elinikäisestä oppimisestaan
Osaamisalueet sitoutuvat arvoihin ja rakentuvat kolmesta tekijästä: asenteista, tiedoista ja taidoista. Kukin asenne tai näkemys edellyttää tiettyä tietoa tai ymmärrystä sekä taitoa soveltaa sitä käytäntöön. Osaamisalueet ovat:
- käsitys inklusiivisesta koulutuksesta – erityispedagoginen perusta
- näkemys oppijoiden moninaisuudesta
- kaikkien oppijoiden akateemisen, käytännön, sosiaalisen ja emotionaalisen oppimisen edistäminen
- yhteistyö vanhempien ja perheiden kanssa
- yhteistyö opetusalan ja eri asiantuntijaverkostojen kanssa
- opettaja reflektoivana toimijana: oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi.
- koulutus ammatillisen oppimisen ja kehityksen perustana
Myös ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa on huomioitu nämä osaamisalueet.