Opinnot 2017-2018

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lähtökohtia

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet pohjaavat kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin ja suosituksiin, joissa korostetaan inklusiivista koulutusta. Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat laatineet vuonna 2012 erityisopettajankoulutuksen laatusuositukset, jotka edistävät inklusiivisen koulutuksen kehittämistä. Inkluusio ymmärretään tässä kohtaa jatkumona, laajana kasvatusta ja yhteiskuntaa koskevana ajattelutapana kaikille yhteisestä koulusta. Ajatteluna, johon sisältyy kritiikki perinteisen koulun kaksoisjärjestelmää ja oppimiskulttuuria kohtaan ja samalla vaatimus koulun toimintakulttuurin muuttumisesta. Inklusiivisuuteen kuuluu myös osallisuus. Se tarkoittaa tässä yhteydessä koulutusmahdollisuuksien takaamista kaikille ja koulutuksen merkityksen korostamista syrjäytymisen ehkäisyssä. Ammatillisessa erityisopetuksessa keskeisenä haasteena on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tuen ja ohjauksen, opintojen henkilökohtaistamisen sekä yksilöllisen oppimisen järjestäminen osana yleistä oppimisympäristöä. Osallistavan ja esteettömän opetuksen myötä erityiskasvatuksellinen osaaminen tulee sisällyttää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten strategisiin linjauksiin ja koko organisaation osaamiseen. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa esteettömyyden keskeiseksi kulmakiveksi nousee erityisopettajuuden arvoperusta: yksilöllisyyden kunnioittaminen, moniarvoisuus, vastuu lähimmäisistä, tasa-arvon edistäminen ja työn kunnioittaminen. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa esteettömyyden edistäminen kulkee punaisena lankana läpi koulutuksen sekä koulutuksellisen esteettömyyden että yksilöllisen oppimisen tukemisen näkökulmasta.

Kehittyvä työelämä koulutuksen lähtökohtana

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteet ja toteutus johdetaan kehittyvästä työelämästä. Yhteiskunnallinen muutos ja sen seuraukset asettavat vaatimuksia niin työelämälle kuin myös koulutukselle. Koulutuksen saralla kiinnittyy huomio yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukemiseen samalla kun koulutus toteutetaan yhä yksilöllisimmin ratkaisuin. Koulutustarjonnan ja opiskelijoiden monimuotoisuuden lisääntyminen asettavat vaatimuksia kaikille koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen parissa työskenteleville toimijoille. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten opiskelijoiden työllistymisen edistäminen edellyttää ammatilliselta erityisopetukselta monenlaisia toimintatapoja ja laajaa toimijaverkostoa.

Koulutusjärjestelmässä tapahtuvat rakenteelliset, sisällölliset ja toiminnalliset muutokset muokkaavat myös ammatillisten erityisopettajien työnkuvaa. Kaikessa osaamisen hankkimisessa korostuvat yksittäisen oppijan henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet, joten jokainen opettaja joutuu omassa työssään ottamaan kantaa siihen, miten näihin tavoitteisiin ja tarpeisiin vastataan. Opettajat tarvitsevat työssään tukea ja erityisopettajan roolissa korostuvatkin yhä useammin konsultatiiviset taidot. Myös ammatillisten oppilaitosten yhdentyminen yhä suuremmiksi yksiköiksi edellyttää aiempaa enemmän erityisopetuksen suunnittelua, yhtenäistämistä, koordinointia ja johtamista ja asettaa siten erityisopettajan osaamiselle uusia vaatimuksia.

Ammatillisen koulutuksen linjauksissa korostuu erityisopetuksen vahva liittäminen osaksi yleistä opetusta. Näin myös ammatillisten erityisopettajien työssä korostuu vahva ammattipedagoginen kytkös. Inklusiivisessa koulutuksessa vaaditaan ammattipedagogisen kytköksen lisäksi monipuolista verkosto-osaamista. Ammatillisten erityisopettajien työn kohde on laaja: yksilöllisestä työotteesta oppilaitostasoiseen kehittämiseen. Ammatilliset erityisopettajat toimivat ammatinopettajina ryhmissä, suunnittelevat, järjestävät ja mahdollistavat erityisen tuen toteutumista ja toimivat oppilaitosyhteisöissä konsultatiivisessa tai johtavassa tehtävässä erityisopetuksen kysymysten osalta. Erityisopettajien uusintuvan, kehittävän työotteen vahvistaminen on ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yksi päätehtävä.

Ammatillista erityisopettajankoulutusta ohjaavat lait, asetukset ja suositukset

Ammattikorkeakoululain (932/2014) 8§:n mukaan ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään toimiluvassa. Koulutuksen rahoitus määritellään ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ja asetuksessa (1129/2014 12–16 §) osana koko ammattikorkeakoulun rahoitusmallia. Toiminnan muut ehdot määritellään Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisessä sopimuksessa, ammatillisen opettajakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun johdon välisessä toimintasuunnitelmassa sekä JAMKin tutkintosäännössä.

Ammatillisen opettajankoulutuksen lisäksi ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää pedagogista jatko- ja täydennyskoulutusta ja palvelee valtakunnallisesti ammattikorkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia ja muita organisaatioita niiden pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Koulutustehtävän ohella ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on ammattikorkeakoululakiin perustuen harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Lakiin (932/2014) ja toimilupaan perustuen ammatillisella opettajankoulutuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta. Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa asetuksessa (1129/2014) määritellään, että opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet 1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista ja 2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.

Opettajien jatkokoulutuksena toteutettava ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa kelpoisuuden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulutuksessa (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998). Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön ja kolmannen sektorin opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

Ammattiin ja työelämään kouluttamisen lisäksi erityisopettajat voivat toimia ammatillisen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA) sekä tehdä opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtäviä. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998, luku 5. 16 §) määrittelee ammatillisen erityisopettajan kelpoisuuden seuraavasti: Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on:

  1. tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja
  2. vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.


Yhteisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on em. erityisopettajan opinnot. Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityisopetusta voi antaa myös muu ammatilliseen koulutukseen kelpoinen opettaja osana muuta opetustaan. Ammatilliseen opettajakorkeakouluun hakevilta edellytetään riittävää koulutusjärjestelmän ja työelämän tuntemusta.

Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta koskeviin haasteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät koulutuksen kärkihankkeet vuosille 2016-2018 asettavat ammatilliselle koulutukselle, myös erityisopetukselle, laajoja tehtäviä. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteistoiminta jatkuu ja tarvitaan uusia, työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja toteutustapoja ammatilliseen erityisopetukseen. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään opiskelijoiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja osallisuutta kiinnittämällä huomiota erityisen tuen ja ohjauksen järjestämisen tapoihin ja ympäristöihin. Kärkihankkeisiin  sisäänkirjoitettu koulutuksen inkluusio-ajattelu edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä entistä  esteettömämmäksi, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostavaksi sekä yksilöllisyyttä, joustavuutta ja kansainvälisyyttä huomioivaksi oppimisympäristöksi.

Myös Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus (European Agency for Development in Special Needs Education) on linjannut kehittämisessä tarvittavan päätöksenteon tueksi toimintoja, jotka edistävät erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden integrointia yleisopetuksen oppimisympäristöihin. Matkalla inklusiiviseen koulutusjärjestelmään on kehitettävä osallistamista tukevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa, on parannettava osallistamista edistävää resursointia, on kehitettävä toimivat seuranta-, arviointi- ja tulosvastuujärjestelyt ja on parannettava koulutuksen saatavuutta ja lisättävä koulutusmahdollisuuksia.

Vuonna 2012 Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus määritteli ”Osallistavan opettajan profiilin”. Profiili sisältää ne keskeiset arvot ja osaamisalueet, joita kaikki opettajat tarvitsevat työskennellessään inklusiivisessa koulutuksessa. Osallistavan opettajan arvoiksi nimettiin:

  1. Oppijoiden moninaisuuden arvostaminen – oppijoiden erilaisuus nähdään koulutuksen voimavarana

  2. Kaikkien oppijoiden tukeminen – opettajilla on suuret odotukset kaikkien oppijoiden edistymisestä

  3. Yhteistyö muiden kanssa – yhteistyö ja tiimityöskentely ovat kaikkien opettajien olennaisia työvälineitä

  4. Henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen – opettaminen on oppimista, ja opettaja ottaa vastuun omasta elinikäisestä oppimisestaan


Osaamisalueet sitoutuvat arvoihin ja rakentuvat kolmesta tekijästä: asenteista, tiedoista ja taidoista. Kukin asenne tai näkemys edellyttää tiettyä tietoa tai ymmärrystä sekä taitoa soveltaa sitä käytäntöön. Osaamisalueet ovat:

  • käsitys inklusiivisesta koulutuksesta – erityispedagoginen perusta

  • näkemys oppijoiden moninaisuudesta

  • kaikkien oppijoiden akateemisen, käytännön, sosiaalisen ja emotionaalisen oppimisen edistäminen

  • yhteistyö vanhempien ja perheiden kanssa

  • yhteistyö opetusalan ja eri asiantuntijaverkostojen kanssa

  • opettaja reflektoivana toimijana: oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi.

  • koulutus ammatillisen oppimisen ja kehityksen perustana


Myös ammatillisen erityisopettajankoulutuksessa on huomioitu nämä osaamisalueet.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamisalueet ja yleistavoitteet

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen peruslähtökohtana on inklusiivisen koulutuksen kehittäminen. Erityisopettajaopinnoissa tätä toteutetaan oman erityisopettajuuden rakentamisen, oppimispiirin ja työyhteisön osaamisen kehittämisen sekä alueellisen yhteistyön kautta. Opiskelijan henkilökohtainen kasvu ja ammatillinen osaaminen liitetään kiinteästi oppimispiirin osaamisen ja opiskelijan oman työyhteisön erityisopetuksen kehittämiseen. Koulutuksen tavoitteena on erityisopettajuus, jossa painottuvat pedagogisen osaamisen lisäksi konsultatiivinen ja verkostoituva työote. Koulutuksen tavoitteena on ammattialaansa ja opetustyötään tutkiva erityisopettaja, joka uskaltautuu kehittävään vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa ja arvioi omaa toimintaansa tavoitteena työnsä ja toimintaympäristönsä kehittäminen. Tähän liittyvinä tavoitteina ovat oman erityiskasvatuksellisen ajattelutavan sisäistäminen ja sen tietoiseksi tekeminen sekä kehittyminen ammatilliseksi erityisopettajaksi omaa työtään tutkien.

Osaamistavoitteet

Kuvio 1. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamistavoitteet

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen yleistavoitteina on kehittää

  • opettajan erityisopetuksen ja erityisen tuen tietoperustaa
  • opettajan henkilökohtaisia yksilöllisen oppimisen ohjaamisen taitoja
  • opettajan valmiuksia suunnitella ja toteuttaa inklusiivisia ratkaisuja omassa oppilaitoksessaan
  • kykyä toimia ammatillisen erityisopetuksen ja erityisen tuen kehittämistyössä inklusiivisten periaatteiden mukaisesti
  • opettajan valmiuksia verkostoitua ja kehittää palveluja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden hyväksi koulutuksen nivelvaiheissa ja työllistymisen edistämiseksi

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kaikkiin osaamisalueisiin. Työn pohdinta, kyky kriittiseen itsearviointiin ja itsenäisiin valintoihin ovat välttämättömiä taitoja oman työn ja työyhteisön kehittämiselle. Keskeisenä ammatillisen erityisopettajien koulutuksen tavoitteena on tukea asiantuntijuuden kasvua ja sen uudistamista. Koulutuksen keskeisin tavoite on kehittää henkilökohtaista erityisopettajuutta. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman avulla on mahdollista suunnata koulutusta yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Mentoroinnin ja oppimispiirityöskentelyn avulla rakennetaan ammatillista identiteettiä.

Jatkuvan oppimisen pätevyysalue sisältää

  • reflektio-osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia, tavoitteita ja toimintaympäristön muutosta ja kykyä asettaa uusia tavoitteita oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämiseksi.
  • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa etsiä ja valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka tukee henkilökohtaista kasvua ammatilliseen erityisopettajuuteen

Toimintaympäristöjen kehittäminen

Ammatillisen erityisopettajan tulee kyetä hahmottamaan erityiseen tukeen yhteydessä olevat yhteiskunnalliset muutokset, määrittelemään työn monimuotoinen tehtävänkuva, ammatillisen erityisen tuen käsitteet ja sitä koskevat säädökset. Erityisopetuksen kansainvälinen toiminta mahdollistuu ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamien englanninkielisten valinnaisten opintojen ja opiskelijavaihdon kautta. Opiskelijalla on myös mahdollista liittää opintoihinsa joko ammatillisen opettajakorkeakoulun tai oman oppilaitoksen kansainvälistymisen hankkeita.
Olennainen osa ammatillisen erityisopettajan työtä on erityisen tuen kehittämistyö oppilaitoksessa ja yhteistyö muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä paikallisen että alueellisen työelämän kanssa. Kehittämis- ja yhteistyön tavoitteena on löytää inklusiivisuutta tukevia ratkaisuja. Opetussuunnitelmatyö, erityisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä työ ja erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä toiminnoista, joilla näihin tavoitteisiin pyritään.
Oppimisympäristöillä ja niiden fyysisellä esteettömyydellä on tärkeä merkitys opetuksen toteuttamiselle. Oppilaitoksen toimivat rakenteelliset ratkaisut sekä turvallinen opiskeluympäristö tukevat oppimista ja lisäävät esteettömyyttä. Ammatillinen erityisopettaja edistää oppilaitoksen inklusiivista toimintaa vaikuttamalla oppilaitoksen toimintapolitiikkaan, asenteisiin, kulttuuriin ja käytännön ratkaisuihin.
Kehittämistyön edellytyksenä ammatilliselta erityisopettajalta vaaditaan oman ammattialansa teoreettista ja käytännöllistä hallintaa ja vahvaa erityispedagogista osaamista. Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää laaja-alaisen yhteistyön lisäksi monipuolisia tiedon käyttöön liittyviä taitoja.
Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää erityisopettajalta yhteisöllisiä toimintavalmiuksia ja konsultatiivista työotetta. Erityisopettajalla on keskeinen rooli opiskeluhuollossa ja oppilaitoshyvinvoinnin rakentamisessa. Ammatillisen erityisopettajan työ edellyttää kykyä toimia myös vaikuttamistyössä ja ristiriitatilanteissa.
Ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristö koostuu monenlaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista myös oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ammatillinen erityisopettaja kehittää yhteistyössä työelämän kanssa inklusiivisia työssäoppimismahdollisuuksia ja työllistymisvaihtoehtoja. Tämä kehittämistyö edellyttää ammatilliselta erityisopettajalta verkostossa toimimisen taitoja. Laajimmillaan erityisopettajan toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista.
Inklusiivisen koulutuksen kehittäminen edellyttää erityisopettajalta tutkivaa ja kehittävää työotetta, jota opiskelija rakentaa koulutuksen aikana.

Toimintaympäristön kehittäminen sisältää

  • kontekstiosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan kykyä hahmottaa oma toimintansa suhteessa työyhteisön toimintaan ja siinä tapahtuviin muutoksiin ja ympäröivään alueelliseen verkostoonsa ja sen muutostarpeisiin
  • oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen kelpoisuuteen liittyvää riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa
  • kehittämisosaamista, joka tarkoittaa erityisopettajan sisällöllistä ja menetelmällistä kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen.
  • tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa etsiä ja valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä hänen, että hänen yhteisönsä osaamisen kehittämistä.

Oppimisen ohjaaminen

Erityisopettajan työssä korostuu toimintaympäristöön ja työyhteisöön kohdistuva vaikuttaminen. Näiden lisäksi yksilöllinen opetus ja ohjaus, eettinen työote, erilaisuuden arvostaminen ja yksilöllisten erojen näkeminen rikkautena luovat erityisopettajan työn perustan.

Oppimisen ohjaaminen sisältää

  • oppimisteoriaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan tietoisuutta erityisopetuksen teoreettisista ja filosofisista lähtökohdista
  • oppijaosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa huomioida yksilöllisiä oppimisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • opetus- ja ohjaamisosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa suunnitella opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja, taitoa arvioida oppimista ja kehittää opetusta ja oppimisympäristöjä.

Yhteistyö ja vuorovaikutus

Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyy kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyö liittyy usein esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksensuunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen liittyy kiinteästi opetus- ja ohjaamistilanteisiin niin oppilaitoksen koko henkilöstön kuin opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa, jotka muodostuvat suhteista muihin oppilaitoksiin ja työelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat jo monen oppilaitoksen arkipäivää erilaisissa yhteistyöprojekteissa.
Ammatillisen erityisopettajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Kyky myönteiseen vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa on laadukkaan opetuksen ja ohjaamisen kulmakivi.
Erityisopettajalta edellytetään myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ratkaisuja esim. verkko-oppimisympäristöjen, digitaalisten materiaalien ja sosiaalisen median käyttämistä oppimisen, opetuksen ja ohjauksen tukena.

Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää

  • alueellista verkosto-osaamista, jolla ymmärretään ammatillisen erityisopettajan taitoa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita
  • vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa toimia erilaisissa vuorovaikutussuhteissa kulloisenkin toiminnan tavoitteen kannalta myönteisellä ja mielekkäällä tavalla.
  • tieto- ja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa ammatillisen erityisopettajan taitoa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa toiminnassaan.